Hyppää pääsisältöön

Rautatie

Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina tekevät huikean hienoa näyttelijätyötä tv-elokuvassa Rautatie. Lämminhenkinen tarina kertoo nimensä mukaisesti rautatien tulosta korpikyliin.

Huikea on myös Juhani Ahon kirjallinen suoritus. Kun Aho klassikkoromaaninsa vuonna 1885 kirjoitti, oli kirjailija vasta 23-vuotias. Ahon romaani kertoo Kajaanin ja Kuopion välisen rataosuuden valmistumisesta. Tv-elokuvaksi tarinan on ohjannut Kari Franck vuonna 1973. Anja Pohjola sai roolisuorituksestaan Jussi-patsaan.

Kun Matti eräänä pakkaspäivänä piipahtaa pappilassa, kuule hän uudesta keksinnöstä, rautatiestä. Lapinalahden kirkollekin rakennetaan semmoinen rautatie. Rovastin ja ruustinnan kuvaukset uudesta keksinnöstä menevät yli käsityskyvyn. Kysymyksessä on jonkinlainen höyryhepo, joka syö evääkseen halkoja ja kulkee rautaista tietä pitkin.

Mutta mitenpä tämän uuden ihmeen Liisalle kuvailisi: "Maantie on tehty maasta ja mullasta, rautatie on tehty rautapellistä. Höyryvene on nostettu maalle ja höyryhepo kulkee tulen voimalla", yritti Matti selittää.

Liisaan nämä Matin selitykset eivät tietenkään uponneet. Liisa epäili, että Mattia on nyt narrattu. Eihän sellaista vekotinta voi olla olemassa, joka rautapellin päällä pörrää! "Pässilläkin on parempi järki kuin akoilla", tuskaili Matti, kun Liisa ei uskonut hänen kuvaustaan uudesta keksinnöstä.

Vasta kun Matti vetosi korkeampiin, taivaallisiin voimiin, Rovastiin ja Ruustinnaan, joilta Matti kertoi uutisen kuulleensa, oli Liisankin pakko myöntyä.

Pitkän jahkailun jälkeen Matti ja Liisa päättävät käydä katsastamassa tämän ihmeen omin silmin. Ja kun Lapinlahdelle asti salotorpasta lähdetään, niin kannattaa tuo kummajainen testatakin.

Matin ja Liisan tarina on oivallinen kertomus vanhan ja uuden kohtaamisesta - uteliaisuudesta, muutoksesta ja siitä kehityksen vauhdista, johon ihminen elinaikanaan törmää.

Kirja ja tv-elokuva kertovat myös Matin ja Liisan suhteesta. Ulkopuolisesta suhde vaikuttaa toraiselta, mutta suhteessa on paljon juroa lämpöä. Anja Pohjola ja Leo Jokela tulkitsevat roolejaan lämmöllä ja pienin elein. Ohjaaja Kari Franck on kertonut, että kuvausvaiheessa pääroolin esittäjät analysoivat Ahon tekstiä ja hakivat harjoitusten avulla roolihahmojensa pitkän avioliiton henkeä. Anja Pohjola opiskeli myös vanhoja työtapoja, jotta ne elokuvassa vaikuttaisivat todenmukaisilta.´

Kun tv-elokuvaa kuvattiin, Leo Jokelan terveys oli jo heikko. Kesken kuvausten hän joutui turvautumaan lääkäriin. Siitä huolimatta hän tekee hienon roolin. Jokela kuoli maksakirroosiin toukokuussa 1975 vain 48-vuotiaana. Sairaalaan hänet vietiin suoraa Helsingin kaupunginteatterin iltanäytöksestä.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.