Hyppää pääsisältöön

Juhani Ahon Rautatie on huikea klassikko myös elokuvana

Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina tekevät huikean hienoa näyttelijätyötä tv-elokuvassa Rautatie. Lämminhenkinen tarina kertoo nimensä mukaisesti rautatien tulosta korpikyliin.

Huikea on myös Juhani Ahon kirjallinen suoritus. Kun Aho klassikkoromaaninsa vuonna 1885 kirjoitti, oli kirjailija vasta 23-vuotias. Ahon romaani kertoo Kajaanin ja Kuopion välisen rataosuuden valmistumisesta. Tv-elokuvaksi tarinan on ohjannut Kari Franck vuonna 1973. Anja Pohjola sai roolisuorituksestaan Jussi-patsaan.

Kun Matti eräänä pakkaspäivänä piipahtaa pappilassa, kuule hän uudesta keksinnöstä, rautatiestä. Lapinalahden kirkollekin rakennetaan semmoinen rautatie. Rovastin ja ruustinnan kuvaukset uudesta keksinnöstä menevät yli käsityskyvyn. Kysymyksessä on jonkinlainen höyryhepo, joka syö evääkseen halkoja ja kulkee rautaista tietä pitkin.

Mutta mitenpä tämän uuden ihmeen Liisalle kuvailisi: "Maantie on tehty maasta ja mullasta, rautatie on tehty rautapellistä. Höyryvene on nostettu maalle ja höyryhepo kulkee tulen voimalla", yritti Matti selittää.

Liisaan nämä Matin selitykset eivät tietenkään uponneet. Liisa epäili, että Mattia on nyt narrattu. Eihän sellaista vekotinta voi olla olemassa, joka rautapellin päällä pörrää! "Pässilläkin on parempi järki kuin akoilla", tuskaili Matti, kun Liisa ei uskonut hänen kuvaustaan uudesta keksinnöstä.

Vasta kun Matti vetosi korkeampiin, taivaallisiin voimiin, Rovastiin ja Ruustinnaan, joilta Matti kertoi uutisen kuulleensa, oli Liisankin pakko myöntyä.

Pitkän jahkailun jälkeen Matti ja Liisa päättävät käydä katsastamassa tämän ihmeen omin silmin. Ja kun Lapinlahdelle asti salotorpasta lähdetään, niin kannattaa tuo kummajainen testatakin.

Matin ja Liisan tarina on oivallinen kertomus vanhan ja uuden kohtaamisesta - uteliaisuudesta, muutoksesta ja siitä kehityksen vauhdista, johon ihminen elinaikanaan törmää.

Kirja ja tv-elokuva kertovat myös Matin ja Liisan suhteesta. Ulkopuolisesta suhde vaikuttaa toraiselta, mutta suhteessa on paljon juroa lämpöä. Anja Pohjola ja Leo Jokela tulkitsevat roolejaan lämmöllä ja pienin elein. Ohjaaja Kari Franck on kertonut, että kuvausvaiheessa pääroolin esittäjät analysoivat Ahon tekstiä ja hakivat harjoitusten avulla roolihahmojensa pitkän avioliiton henkeä. Anja Pohjola opiskeli myös vanhoja työtapoja, jotta ne elokuvassa vaikuttaisivat todenmukaisilta.´

Kun tv-elokuvaa kuvattiin, Leo Jokelan terveys oli jo heikko. Kesken kuvausten hän joutui turvautumaan lääkäriin. Siitä huolimatta hän tekee hienon roolin. Jokela kuoli maksakirroosiin toukokuussa 1975 vain 48-vuotiaana. Sairaalaan hänet vietiin suoraa Helsingin kaupunginteatterin iltanäytöksestä.

Rautatien tekijät

Rooleissa:
Leo Jokela – Matti
Anja Pohjola – Liisa
Markku Riikonen – Ville
Tarja-Tuulikki Tarsala – Ruustinna
Sakari Halonen – Rovasti
Jaakko Haapanen – Pehtori
Irmeli Heinänen – Matliena
Pertti Kelkka – Onteri
Kristiina Halkola – Postineiti
Eero Melasniemi – Asemapäällikkö
Timo Martinkauppi – Konduktööri
Mauri Saikkonen – Mies junassa
Leena Ortola – Piika
Sinikka Sokka – Piika

Tuotantotiimi:
Yleisradio 1973
Perustuu Juhani Ahon romaaniin Rautatie
Käsikirjoitus: Matti Rossi
Kuvaus: Heimo Meriheinä
Leikkaus: Jyrki Rapp
Musiikki: Heikki Valpola
Kameramies: Jyrki Arnikari
Lavastus: Jorma Lindfors
Äänitys: Urpo Hyvärinen

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto