Hyppää pääsisältöön

Kymenlaakson laulu

Fabian Djupsjö on menestynyt kymenlaaksolainen psykologi, joka käy jatkuvaa henkistä kamppailua juuriensa ja kotiseutunsa kanssa.

Pirkka-Pekka Petelius on ollut käsikirjoittamassa, ohjaamassa ja näyttelemässä pääosaa YLEn TV1:n draamasarjassa Kymenlaakson laulu, jossa pääosaan nousee yksilön henkinen kasvu hullulta tuntuvan ympäröivän maailman keskellä.

Djupsjö on nimeään vaihtanut, televisiostakin tuttu psykologi, jolta Ritva Oksasen näyttelemä äiti muistaa runnoa aina turhat luulot pois. Sukupolvia kestävä aggressioiden ketju ei katkea Fabianiinkaan, vaan hän käyttää usein kotoaan oppimaa karkeaa ja vähättelevää ilmaisua myös poikaansa.

Kirjailijan ja mediapersoonan uransa lisäksi Djupsjö ottaa vastaan potilaita, joiden äärimmäisiäkin tunteita hän ymmärtää hyvin tai ei ainakaan kiinnitä niihin sen syvempää huomiota. Eronnut psykologi löytää uuden rakkauden ja lohdun samassa elämäntilanteessa olevasta kollegasta.

Pirkka-Pekka Peteliuksen mukaan hän ja toinen käsikirjoittaja Harri Virtanen yrittivät tehdä päähenkilöstä mahdollisimman ristiriitaisen, missä he myös onnistuivat. Petelius sanoo aamu-tv:n haastattelussa kokeneensa Kymenlaakson kasvupaikkana ahdistavaksi, jossa kuka tahansa voi milloin vain lyödä tai ampua ketä tahansa.

Tarinan yhtenä vaikuttavana tekijänä on ollut Mirja Turusen Veripellot-kirja, jossa kerrotaan alueen väkivaltaisista vaiheista vuoden 1918 sisällissodan aikana. Maakunnan ahdistusta ei Peteliuksen mukaan ole ainakaan helpottanut Voikkaan tehtaan sulkeminen.

Teksti: Paavo Rytsä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto