Hyppää pääsisältöön

Kymenlaakson laulu

Fabian Djupsjö on menestynyt kymenlaaksolainen psykologi, joka käy jatkuvaa henkistä kamppailua juuriensa ja kotiseutunsa kanssa.

Pirkka-Pekka Petelius on ollut käsikirjoittamassa, ohjaamassa ja näyttelemässä pääosaa YLEn TV1:n draamasarjassa Kymenlaakson laulu, jossa pääosaan nousee yksilön henkinen kasvu hullulta tuntuvan ympäröivän maailman keskellä.

Djupsjö on nimeään vaihtanut, televisiostakin tuttu psykologi, jolta Ritva Oksasen näyttelemä äiti muistaa runnoa aina turhat luulot pois. Sukupolvia kestävä aggressioiden ketju ei katkea Fabianiinkaan, vaan hän käyttää usein kotoaan oppimaa karkeaa ja vähättelevää ilmaisua myös poikaansa.

Kirjailijan ja mediapersoonan uransa lisäksi Djupsjö ottaa vastaan potilaita, joiden äärimmäisiäkin tunteita hän ymmärtää hyvin tai ei ainakaan kiinnitä niihin sen syvempää huomiota. Eronnut psykologi löytää uuden rakkauden ja lohdun samassa elämäntilanteessa olevasta kollegasta.

Pirkka-Pekka Peteliuksen mukaan hän ja toinen käsikirjoittaja Harri Virtanen yrittivät tehdä päähenkilöstä mahdollisimman ristiriitaisen, missä he myös onnistuivat. Petelius sanoo aamu-tv:n haastattelussa kokeneensa Kymenlaakson kasvupaikkana ahdistavaksi, jossa kuka tahansa voi milloin vain lyödä tai ampua ketä tahansa.

Tarinan yhtenä vaikuttavana tekijänä on ollut Mirja Turusen Veripellot-kirja, jossa kerrotaan alueen väkivaltaisista vaiheista vuoden 1918 sisällissodan aikana. Maakunnan ahdistusta ei Peteliuksen mukaan ole ainakaan helpottanut Voikkaan tehtaan sulkeminen.

Teksti: Paavo Rytsä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.