Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Suomalaislääkäri löysi syyn myrkkytuoli-ihottumaepidemiaan

Toissa vuonna Suomessa ilmenneen niin kutsutun myrkkytuoli-ihottumaepidemian aiheuttaja on selvinnyt. Kiinalaisvalmisteiset, eri huonekaluliikkeissä vuosina 2006–2007 myydyt lepotuolit aiheuttivat Suomessa yli 60:lle käyttäjälle pahaa ihottumaa.

Päijät-Hämeen keskussairaalan tutkimuksissa on nyt selvinnyt, että iho-oireiden aiheuttaja on dimetyylifumaraatti-niminen kemikaali, jota tuoleista löytyi aiemmin tehdyssä VTT:n tutkimuksessa. Tuoleja on luultavasti käsitelty kemikaalilla homeenestotarkoituksessa.

Dimetyylifumaraatin ei ole aiemmin tiedetty aiheuttavan ihmiselle allergiaa, mutta tutkimuksissa se osoittautui superherkistäjäksi. Kaikki tutkitut tuoli-ihottumapotilaat reagoivat aineelle erittäin pieninä pitoisuuksina. Vastaavia äärimmäisen voimakkaasti herkistäviä kemikaaleja tunnetaan vain muutama.

Myrkkytuolit aiheuttivat kymmenille vaikeahoitoista ihottumaa

Myrkkytuoli-ihottuma tuli esille loppuvuodesta 2006, kun ihotautilääkäreiden vastaanotoille alkoi tulla potilaita, joilla oli hyvin laaja-alainen, voimakasoireinen ja vaikeahoitoinen ihottuma selän, pakaroiden ja reisien alueella. Yhteiseksi tekijäksi paljastui vastikään hankittu kiinalaisvalmisteinen lepotuoli.

Tuolien maahantuojat ja niitä myyneet huonekaluliikkeet teettivät Suomessa ja ulkomailla myrkkytuoleista useita tutkimuksia. Tutkimuksissa ei löytynyt selitystä iho-oireille. Päijät-Hämeen keskussairaalan ihotautien ylilääkäri Tapio Rantanen lähti tutkimaan asiaa lisää, jolloin allergian aiheuttajaksi osoittautui dimetyylifumaraatti-kemikaali. Dimetyylifumaraattia on käytetty vuosikymmeniä Saksassa sisäisenä psoriasislääkkeenä, ja sen käyttö on viime vuosina yleistynyt Euroopassa. Aineen vaikutusmekanismeja on tutkittu laajasti. Nyt löydetty ihokosketuksessa herkistävä ominaisuus on kuitenkin uusi ja odottamaton löydös.

Myrkkytuoleja myytiin useissa eri liikkeissä

Suomen lisäksi myrkkytuoli-ihottumaa on raportoitu ainoastaan Isossa-Britanniassa, missä tapauksia on pitkälti toistaa sataa. Kuningaskuluttajan tietojen mukaan osa suomalaisuhreista kärsii ihottuman seurauksista edelleen.

Myrkkytuoleja myytiin eri tuotenimillä ainakin Maskussa, Koti-ideassa, Suomi Soffassa, Sotkassa ja Kalustepisteessä. Helmikuussa 2007 Kuluttajavirasto kehotti huonekaluliikkeitä vetämään tuolit pois markkinoilta. Kaikki liikkeet poistivat tuotteet myynnistä kevään 2007 aikana ja sanoivat ongelman koskevan vain tiettyä erää. Kuningaskuluttajan tietojen mukaan osa liikkeistä ja maahantuojista on maksanut iho-oireita saaneille korvauksia, kuten lääkärikuluja. Tuoleja myös vaihdettiin vastaaviin tuotteisiin.

Kuluttaja-asiamies ei nostanut ryhmäkannetta

Kuluttajavirasto sai vuosien 2006 ja 2007 aikana noin kolmekymmentä valitusta myrkkytuoleista. Lisäksi kahdelta kansalaiselta tuli kuluttaja-asiamiehelle ryhmäkannepyyntö. Kuluttaja-asiamies päätti jättää kanteen nostamatta. Kuluttajavirastosta kerrottiin Kuningaskuluttajalle, että olisi tullut liian kalliiksi selvittää yhteys myrkkytuolien ja pysyvän haitan välillä ja että tapaukset olivat liian tulkinnanvaraisia. Kuluttajavirasto vertasi tapausta tupakkaoikeudenkäynteihin, joissa syy-yhteys myrkyn ja pysyvän haitan välillä on vaikea näyttää toteen. Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusosaston mukaan virastossa ei edelleenkään tiedetä syytä myrkkytuolien aiheuttamiin iho-oireisiin.

Ylilääkäri Tapio Rantasen tutkimusraportti asiasta on hyväksytty nopealla aikataululla julkaistavaksi arvostetussa British Journal of Dermatology -lehdessä.

Lue Kuningaskuluttajan aiempi juttu aiheesta 16.4.2007 http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1812

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.