Hyppää pääsisältöön

Kartanokeitoksia Fagervikissa

Inkoon Fagervikissa luonnonkauniilla paikalla sijaitsee rokokoolinna, jossa ovat yöpyneet niin Ruotsin kuningas Kustaa III kuin Venäjän keisari Aleksanteri I:nkin.

Fagervikin ruukki sai alkunsa vuonna 1646, jolloin tukholmalainen kauppias Carl Billsten sai luvan perustaa Inkoojoen varteen masuunin. Rautamalmi ruukkiin tuotiin meriteitse Ruotsista. Länsi-Uudenmaan muiden ruukkien tapaan myös Fagervik oli osa Ruotsin rautateollisuutta, jolla 1600-luvulla oli johtava sija Euroopassa.

1700-luvun alussa ruukkia koettelivat ensin isoviha ja sitten rutto. Toiminta kuitenkin elpyi Hisingin veljesten ostettua tilan vuonna 1723. Ruukin yhteyteen uudet isännät rakennuttivat ensin kirkon ja vasta sitten kartanon, joka valmistui vuonna 1773. Kartanoa ympäröi laaja barokkityylinen puutarha.

Artikkelin videossa pääsemme näkemään yksityiskäytössä olevan kartanon ainutlaatuisia sisätiloja, joista useat ovat alkuperäiasussaan. Salongin, kirjaston ja biljardihuoneen lisäksi katsojan mieleen painuu Kustaa III:n mahtipontinen makuuhuone. Aleksanteri I puolestaan yöpyi matkoillaan spartalaisittain telttavuoteessa.

Aikojen saatossa ruukin, kirkon ja työväenasuntojen ympärille kehittyi ainutlaatuinen kylämiljöö. Venäjän vallan aikana ruukin toiminta kuitenkin ehtyi ja vuonna 1902 ruukki lakkautettiin lopullisesti.

Ohjelmassa kartanon nykyinen emäntä rouva von Frenckell valmistaa nopean lounaan: uunikalaa, talonpoikaisjuustoa ja rahkakakkua.

Fagervik on tunnettu myös siitä, että sinne saapuivat Suomen ensimmäiset perunat saksalaisten ruukkityöläisten mukana 1700-luvulla. Paikalliset innostuivat uudesta lajikkeesta nopeasti ja niin sai alkunsa inkoolainen perinneruoka: ruisjauhoa ja runsaasti perunoita sisältävä inkoon- eli pastanttipuuro.

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto