Kiekkohistoriaa 1991-2003

Julkaistu 25.04.2008 - 12:00. Päivitetty 12.05.2016 - 14:18

Suomesta tuli jääkiekon MM-mitalisti 1990-luvulla. YLE Urheilun Kiekkohistoria-sarja kertoo Leijonien taipaleesta haastattelujen ja arkistoaineistojen välityksellä.

1990-luvun kuluessa Suomi saavutti kaksi olympiapronssia, neljä MM-hopeaa sekä maailmanmestaruuden vuonna 1995.

Muutamia kertoja MM-kulta on mennyt ohi suun kiduttavissa rankkarikisoissa tai jatkoerissä Kanadaa tai Tšekkiä vastaan. Tuskallisimpiin muistoihin kuuluvat luonnollisesti myös Ruotsin viime hetken yllätykset.

MM-muistelijoina ovat Jari Kurri, Mika Nieminen, Jarmo Myllys, Raimo Helminen ja Pasi Nurminen.

Katso myös

Kiekkohistoriaa 1954-1987
Tähtitieteen vuosi 2009 (ursa.fi)

Kommentit

Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.
Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Kommentteja 4
Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

2011

Leijonat heräsi vasta Kanada-finaalin lopulla 2007

Kanada voitti Suomen toista kertaa jääkiekon MM-finaalissa.

Kanada voitti Suomen toista kertaa jääkiekon MM-finaalissa, kun joukkueet kohtasivat Moskovassa 2007. Suomen heikko aloitus kostautui 4-2-tappiona.

Kommentteja 1

2010

Poika palasi Turkuun 2010

TPS varmisti jääkiekon Suomen mestaruutensa voittamalla HPK:n viidennessä loppuottelussa vierasjäällä. Turkulaiset ryöpyttivät rinkelinmäkeläisiä numeroin 6-2 ja pääsivät juhlimaan ensimmäistä SM-kultaansa yhdeksään vuoteen.

Kommentteja 2
TPS ja HPK ensi kertaa nokikkain kiekkofinaalissa 1993

Mestaruus oli TPS:lle kuudes, HPK sai toistamiseen hopeaa.

TPS sai jääkiekon SM-liigan finaalissa 1993 vastaansa HPK:n. Nokikkain olivat samat joukkueet, jotka taistelivat Suomen mestaruudesta myös vuonna 2010.

2009

Milanon raskas rankkarihäviö 1994

Suomi jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa.

Suomi pelasi huiman ottelusarjan jääkiekon MM-kisoissa 1994, mutta jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa Kanadan vaahteralehtiä vastaan.

2019

Stockholm lämnar in OS-ansökan trots brist på politiskt stöd – gör upp om värdskapet med Milano: ”Väldigt stolta”

Regeringskrisen ger tilläggstid för garantierna.

I morgon, fredag, ska kandidatorterna för vinter-OS 2026 senast lämna in sin officiella ansökan till den internationella olympiska kommittén. Nu är det klart att Stockholm som andra ort kommer att vara med i racet, rapporterar SVT.

Kommentteja 1
Siri Salvesens utmaning: Att ta sig genom arktiska vildmarken med hundspann och överleva

Tuff men givande utmaning för blivande idrottsinstruktör.

300 kilometer genom arktisk natur på en släde som dras av sex hundar. Det är vad deltagarna i en vildmarksutmaning har framför sig.

2017

Lejonvrålet Finland aldrig glömmer – Globens guldgäng frälste hela hockeytokiga nationen

Självförtroende och psykisk styrka utan like i VM 1995.

Självförtroende, gemenskap och psykisk styrka utan like. Tre generationer landslagsspelare som svetsades samman och till gruppdynamiken mest liknade ett klubblag. Finlands första VM-guld i ishockey med efterföljande torgfest, fontänbadare och allsång definierade ett helt årtionde. Det här var vårt guld.

Kommentteja 17

2014

Medaljmaskinen visar Finlands OS-framgångar under 90 år

Hur bra koll har du på Finlands medaljer i vinter-OS? Yles medaljmaskin låter dig botanisera bland 160 medaljer och visar samband du inte kommit att tänka på tidigare.

Kommentteja 2

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Uusi vuosi ja vanhat radiodraamajulkaisut jatkuvat! Tammikuussa vielä lohikäärmeitä ja Uppo-Nallea

Radiodraamaa lapsille, nuorille ja varttuneemmillekin.

Tammikuussa 2019 höristellään muun muassa aina 1960-luvulta lähtien lasten mielikuvitusta kiihottaneita lohikäärmeitä. Ysäri-lapsia aikanaan viihdyttänyt iki-ihana Uppo-Nalle palaa myös korvataajuksille loruilemaan. Tekijäpuolelta pääosassa on käsikirjoittaja Asko Martinheimo, jonka tuotannosta julkaistaan runsas valikoima kuunnelmia.
Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.
Chrisse Moustgaard korjasi undergroundtalon vessan ja keksi sanat "keskiolut R-kioskeihin"

Muistoja Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmosta.

Jukka Lindfors kirjoittaa blogissa alaviitteitä Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmon elämäntarinaan.
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.
Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Kommentteja 4
"Lepää rauhassa, professori Masa" – Tapio Piirainen muistelee ystäväänsä Matti Kassilaa

Matti Kassila kuoli 14. joulukuuta 2018.

Ohjaaja Tapio Piirainen kirjoitti muistokirjoituksen joulukuussa kuolleelle kollegalleen ja ystävälleen Matti Kassilalle: "Suomalaisen elokuvan Grand Old Man siirtyi tuotanto-olosuhteisiin, joissa aika, filmi ja raha riittävät ikuisesti".
Varietee- ja oopperalaulaja Jenny Spennert – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 9. tammikuuta.

Tammikuun 9. päivänä syntynyt varieteetähti Jenny Spennert (1879 - 1950) joutui juoksemaan miehiä karkuun 1900-luvun vaihteen Helsingissä. Naiset olivat vielä pahempia, he pitivät häntä huonona naisena. Niin Jenny sai tarpeekseen varietee-näyttelijän elämästä, hän matkusti jatkamaan musiikkiopintojaan Pariisiin ja loi uran kansainvälisenä oopperalaulajana.
Suomalaisen oopperan ensimmäinen ensirakastaja Wäinö Sola – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 8. tammikuuta.

Tammikuun 8. päivänä syntynyt tenori Wäinö Sola on ollut yksi rakastetuimmista suomalaisista laulajista. Välitön ja poikamainen Sola ei suostunut kutsumaan oopperaa sen suomalaisella nimellä, vaan käytti sitkeästi termiä 'opera'.
Tapiolan kuoron isä Erkki Pohjola – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 4. tammikuuta.

Tammikuun 4. päivänä syntynyt Erkki Pohjola ei ollut laulanut kuorossa eikä opiskellut kuoronjohtoa, kun hän perusti Tapiolan Yhteiskoulun kuoron 1963. Pohjolan johdolla Tapiolan kuorosta kasvoi kansainvälisen kuoromaailman tuntema vokaali-instrumentti.
Pikkulintujen puolustaja säveltäjä Karl Collan - Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 3. tammikuuta.

Sylvian joululaulussa Sisiliassa talvehtiva mustapääkerttu ikävöi rakastettuaan, joka on häkkiin suljettuna Suomessa. Tammikuun 3. päivänä syntynyt harrastajasäveltäjä Karl Collan innostui luonnonsuojelija Zachris Topeliuksen runosta ja sävelsi yhden kauneimmista suomalaisista joululauluista.

Kommentteja 6
Kansallissosialistisen Saksan tähtikoloratuuri Die Piltti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 2. tammikuuta.

Tammikuun 2. päivänä syntynyt koloratuurisopraano Lea Piltti (1904 - 1982) teki huomattavan uran 1930-40-luvuilla kansallissosialistisessa Saksassa, jossa häntä kutsittiin lempinimellä Die Piltti. Sulkeutuneen, intohimoisesti kutomista harrastavan Lean käyntikortti oli Yön kuningattaren rooli.
Radiodraaman arkistot aukesivat vuonna 2018 – muista kuunnella ainakin nämä viisi

Toivottua radiodraamaa julkaistiin mittavasti vuonnna 2018.

Yhä vain toimme Areenaan Ylen radiodraaman parhaimmistoa. Pitkin vuotta 2018 julkaistiin palkittuja kuunnelmia, muistetuimpia luentoja, reilusti yleisötoiveita sekä tietysti kiinnostavia arkistolöytöjä. Radion runsaudensarveen hukkuu helposti, mutta näin vuoden lopuksi muistutamme ainakin näistä viidestä kokonaisuudesta.
Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.
"Pitäähän nämä saada ihmisten kuultavaksi" – tuottaja Markus Partanen taisteli jazzlegendat radioon

Jazzlegendojen matka arkistoista eetteriin.

Markus "Markka" Partasen tuottama ja toimittama Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -ohjelma tarjoilee häkellyttävän kattauksen suurimpien jazztähtien konsertteja Suomen jazzelämän kulta-ajalta. Eetteriin vapautetaan mm. John Coltranen, Ella Fitzgeraldin, Miles Davisin ja Duke Ellingtonin keikat 1960-luvulta.

Kommentteja 5