Kiekkohistoriaa 1991-2003

Julkaistu 25.04.2008 - 12:00. Päivitetty 12.05.2016 - 14:18

Suomesta tuli jääkiekon MM-mitalisti 1990-luvulla. YLE Urheilun Kiekkohistoria-sarja kertoo Leijonien taipaleesta haastattelujen ja arkistoaineistojen välityksellä.

1990-luvun kuluessa Suomi saavutti kaksi olympiapronssia, neljä MM-hopeaa sekä maailmanmestaruuden vuonna 1995.

Muutamia kertoja MM-kulta on mennyt ohi suun kiduttavissa rankkarikisoissa tai jatkoerissä Kanadaa tai Tšekkiä vastaan. Tuskallisimpiin muistoihin kuuluvat luonnollisesti myös Ruotsin viime hetken yllätykset.

MM-muistelijoina ovat Jari Kurri, Mika Nieminen, Jarmo Myllys, Raimo Helminen ja Pasi Nurminen.

Katso myös

Kiekkohistoriaa 1954-1987
Tähtitieteen vuosi 2009 (ursa.fi)

Kommentit

"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva

Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.

Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!

Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.

Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.

Kommentteja 3

Seksiä, biletystä ja vapautta – kesäbiisien klassikoita musiikkivideoilla

Kesä kootusti eri kappaleissa ja musiikkivideoissa

Musiikki-tv:ssä esitettiin toukokuun 2008 lopussa alkavan kesän kunniaksi klassikkomusiikkivideoita, jotka joko ammensivat, mutta ainakin veivät kuulijansa keskelle kesää. Elävän arkiston koosteeseen on näiden lisäksi luikahtanut myös muutama kotimainen kesäsuosikki.

Kommentteja 1
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.
Ilmastogate

Climategate-skandaali 2009.

Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden eliitin likaiset temput. Johtavat suomalaiset luonnontieteilijät kommentoivat viestien sisältöä sekä ilmastotieteen eliitin itse aiheutettua kriisiä, kertoo MOT-ohjelma.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

Kommentteja 11

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva

Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.

Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!

Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.

Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.

Kommentteja 3
Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Kommentteja 7
Yleisradiomies, musiikintutkija Toivo Haapanen oli vastuunkantaja – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 15. toukokuuta.

Toivo Haapanen oli muusikko ja taiteilija, mutta hoiti vastuuntuntoisena miehenä myös hallinnolliset tehtävät. Hän oli Yleisradion musiikkipäällikkö, Radio-orkesterin ylikapellimestari, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori ja huolehti lisäksi myös lukuisista luottamustoimista. Siinä oli yhdelle miehelle liikaa.

Kommentteja 2
Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.
Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.
Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.
"Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

Kommentteja 1
Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.
Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.
"Ihan karsee slummi" – Kotikadun kaudella kymmenen muutetaan Helsingin Kallioon

Kotikadun kymmenes kausi nyt Areenassa.

Kotikadun kymmenes kausi (jaksot 306-339) tuo suuria muutoksia. Pitkään Helsingin Korkeavuorenkadulla asuneet naapurit muuttavat Kallioon.

Kommentteja 2

Katso myös

Aiheeseen liittyvää

2011

2010

2009

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Muualla Yle.fi:ssä