Hyppää pääsisältöön

Doping ryvetti sekä STT:n että hiihtopomot

Suomen Tietotoimisto kertoi vuonna 1998, että suomalaishiihtäjät käyttivät dopingia hiihtojohdon tieten ja tuella. Uutinen johti herjausoikeudenkäyntiin ja STT tuomittiin ennätysmäisiin korvauksiin. Vuosikymmen myöhemmin asetelma kääntyikin toisinpäin ja jutun kantajia syytettiin valehtelusta.

Jupakka alkoi toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen ja päätoimittaja Kari Väisäsen 21.1.1998 julkaisemasta jutusta. Siinä väitettiin hiihtäjä Jari Räsäsen ostaneen varastettua kasvuhormonia.

Samana päivänä ilmestyi uutinen, jonka mukaan toinen maajoukkuehiihtäjä olisi käyttänyt kasvuhormonia. Tässä ja myöhemmin ilmestyneissä jutuissaan STT väitti, että myös Hiihtoliiton johto olisi tilannut erän kasvuhormonia. Juttujen lähdettä ei paljastettu.

Hiihtoliiton tiedotustilaisuudessa toimitusjohtaja Esa Klinga ja Esko Aho kiistivät syytökset. He vertasivat STT:n juttuja "salapoliisiromaanin tekstiin" ja totesivat, että kyseessä oli vakavan luokan kunnianloukkaus.

STT piti kuitenkin kiinni jutustaan ja ilmoitti, että sillä on näyttöä Jari Räsäsen ostamasta doping-ampullista. STT:n nimettömän lähteen mukaan ostaja oli eräs Hiihtoliiton johtoon kuuluva henkilö, ei kuitenkaan Esko Aho tai Esa Klinga.

STT:n päätoimittaja Kari Väisänen puolusti uutisointitapaa Urheiluruudun haastattelussa. Hänen mukaansa STT:n maine ei tästä uutisesta kolhiintunut, ellei oikeudessa myöhemmin todettaisi, että STT on ollut väärässä julkistaessaan doping-jutun. Haastattelussa Väisänen kohahdutti ja kaivoi suorassa lähetyksessä taskustaan Genotropin-ampullin.

Jari Räsänen ja 18 Hiihtoliiton johtohenkilöä vaativat STT:lle ja juttujen tekijöille rangaistusta herjauksesta. Yhteensä kantajat (joukossa mm. Kari-Pekka Kyrö) vaativat yli 5 miljoonan markan korvauksia.

Käräjäoikeuden mielestä STT ei pystynyt esittämään näyttöä väitteidensä tueksi. Heinäkuussa 1999 STT tuomittiin ennätyssuuriin korvauksiin. Jari Räsäselle määrättiin 350 000 markkaa henkisistä kärsimyksistä, yhdeksälle hiihtojohtajalle 100 000 henkilöä kohti. Ehdollista vankeutta saanut päätoimittaja Kari Väisänen erosi STT:n palveluksesta.

Lokakuussa 2000 hovioikeus alensi lievensi korvauksia tuntuvasti, ja muun muassa Aho ja Klinga jäivät kokonaan vaille hyvitystä. Väisäsen ja Aatsalo-Sallisen rangaistukset muutettiin sakoiksi.

Vain muutaman kuukauden päästä Suomi koki seuraavan dopingskandaalinsa Lahden MM-kisoissa 2001.

Uusia paljastuksia ja korvauksia saaneet syytetyn penkille

Hiihdon entisen päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön julkisuuteen antamien lausuntojen vuoksi juttu avattiin vuonna 2008 uudelleen. Vuonna 2009 esitutkinta oli käynnissä ja KRP tutki, oliko doping-oikeudenkäynnissä vannottu vääriä valoja.

Keväällä 2011 maastohiihdon entisille johtohahmoille vaadittiin ehdollisia vankeusrangaistuksia törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan entiset hiihtojohtajat Jari Piirainen, Antti Leppävuori, Pekka Vähäsöyrinki sekä kilpahiihtäjä Jari Räsänen valehtelivat tuomioistuimille hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Miehet kertoivat aiemmin dopinguutisoikeudenkäynnissä, etteivät he tienneet dopingin käytöstä. Kaikki kiistivät yhä syytteet, mutta syyttäjän mukaan asetelma oli selvä. Poliisin laaja esitutkinta-aineisto paljasti uusia väitteitä dopingin käytöstä.

Kesäkuussa 2011 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Jari Räsäsen törkeästä petoksesta vuoden ehdolliseen vankeuteen. Pekka Vähäsöyrinki sai törkeästä petoksesta yhdeksän kuukautta ehdollista. Sen sijaan oikeus hylkäsi Jari Piiraisen ja Antti Leppävuoren syytteet. Sekä Räsänen että Vähäsöyrinki valittivat tuomioistaan.

Dopingjutussa koettiin muutaman päivän kuluttua traagisen jälkinäytös, kun julki tuli uutinen hiihtäjälegenda Mika Myllylän kuolemasta.

Syyskuussa 2012 tuli Helsingin hovioikeuden tuomio ja reilun vuoden takainen käräjäoikeuden tuomio piti: Jari Räsäsen ja Pekka Vähäsöyringin ehdolliset vankeustuomiot säilyivät ennallaan.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.