Hyppää pääsisältöön

Doping ryvetti sekä STT:n että hiihtopomot

Suomen Tietotoimisto kertoi vuonna 1998, että suomalaishiihtäjät käyttivät dopingia hiihtojohdon tieten ja tuella. Uutinen johti herjausoikeudenkäyntiin ja STT tuomittiin ennätysmäisiin korvauksiin. Vuosikymmen myöhemmin asetelma kääntyikin toisinpäin ja jutun kantajia syytettiin valehtelusta.

Jupakka alkoi toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen ja päätoimittaja Kari Väisäsen 21.1.1998 julkaisemasta jutusta. Siinä väitettiin hiihtäjä Jari Räsäsen ostaneen varastettua kasvuhormonia.

Samana päivänä ilmestyi uutinen, jonka mukaan toinen maajoukkuehiihtäjä olisi käyttänyt kasvuhormonia. Tässä ja myöhemmin ilmestyneissä jutuissaan STT väitti, että myös Hiihtoliiton johto olisi tilannut erän kasvuhormonia. Juttujen lähdettä ei paljastettu.

Hiihtoliiton tiedotustilaisuudessa toimitusjohtaja Esa Klinga ja Esko Aho kiistivät syytökset. He vertasivat STT:n juttuja "salapoliisiromaanin tekstiin" ja totesivat, että kyseessä oli vakavan luokan kunnianloukkaus.

STT piti kuitenkin kiinni jutustaan ja ilmoitti, että sillä on näyttöä Jari Räsäsen ostamasta doping-ampullista. STT:n nimettömän lähteen mukaan ostaja oli eräs Hiihtoliiton johtoon kuuluva henkilö, ei kuitenkaan Esko Aho tai Esa Klinga.

STT:n päätoimittaja Kari Väisänen puolusti uutisointitapaa Urheiluruudun haastattelussa. Hänen mukaansa STT:n maine ei tästä uutisesta kolhiintunut, ellei oikeudessa myöhemmin todettaisi, että STT on ollut väärässä julkistaessaan doping-jutun. Haastattelussa Väisänen kohahdutti ja kaivoi suorassa lähetyksessä taskustaan Genotropin-ampullin.

Jari Räsänen ja 18 Hiihtoliiton johtohenkilöä vaativat STT:lle ja juttujen tekijöille rangaistusta herjauksesta. Yhteensä kantajat (joukossa mm. Kari-Pekka Kyrö) vaativat yli 5 miljoonan markan korvauksia.

Käräjäoikeuden mielestä STT ei pystynyt esittämään näyttöä väitteidensä tueksi. Heinäkuussa 1999 STT tuomittiin ennätyssuuriin korvauksiin. Jari Räsäselle määrättiin 350 000 markkaa henkisistä kärsimyksistä, yhdeksälle hiihtojohtajalle 100 000 henkilöä kohti. Ehdollista vankeutta saanut päätoimittaja Kari Väisänen erosi STT:n palveluksesta.

Lokakuussa 2000 hovioikeus alensi lievensi korvauksia tuntuvasti, ja muun muassa Aho ja Klinga jäivät kokonaan vaille hyvitystä. Väisäsen ja Aatsalo-Sallisen rangaistukset muutettiin sakoiksi.

Vain muutaman kuukauden päästä Suomi koki seuraavan dopingskandaalinsa Lahden MM-kisoissa 2001.

Uusia paljastuksia ja korvauksia saaneet syytetyn penkille

Hiihdon entisen päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön julkisuuteen antamien lausuntojen vuoksi juttu avattiin vuonna 2008 uudelleen. Vuonna 2009 esitutkinta oli käynnissä ja KRP tutki, oliko doping-oikeudenkäynnissä vannottu vääriä valoja.

Keväällä 2011 maastohiihdon entisille johtohahmoille vaadittiin ehdollisia vankeusrangaistuksia törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan entiset hiihtojohtajat Jari Piirainen, Antti Leppävuori, Pekka Vähäsöyrinki sekä kilpahiihtäjä Jari Räsänen valehtelivat tuomioistuimille hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Miehet kertoivat aiemmin dopinguutisoikeudenkäynnissä, etteivät he tienneet dopingin käytöstä. Kaikki kiistivät yhä syytteet, mutta syyttäjän mukaan asetelma oli selvä. Poliisin laaja esitutkinta-aineisto paljasti uusia väitteitä dopingin käytöstä.

Kesäkuussa 2011 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Jari Räsäsen törkeästä petoksesta vuoden ehdolliseen vankeuteen. Pekka Vähäsöyrinki sai törkeästä petoksesta yhdeksän kuukautta ehdollista. Sen sijaan oikeus hylkäsi Jari Piiraisen ja Antti Leppävuoren syytteet. Sekä Räsänen että Vähäsöyrinki valittivat tuomioistaan.

Dopingjutussa koettiin muutaman päivän kuluttua traagisen jälkinäytös, kun julki tuli uutinen hiihtäjälegenda Mika Myllylän kuolemasta.

Syyskuussa 2012 tuli Helsingin hovioikeuden tuomio ja reilun vuoden takainen käräjäoikeuden tuomio piti: Jari Räsäsen ja Pekka Vähäsöyringin ehdolliset vankeustuomiot säilyivät ennallaan.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto