Hyppää pääsisältöön

Doping ryvetti sekä STT:n että hiihtopomot

Suomen Tietotoimisto kertoi vuonna 1998, että suomalaishiihtäjät käyttivät dopingia hiihtojohdon tieten ja tuella. Uutinen johti herjausoikeudenkäyntiin ja STT tuomittiin ennätysmäisiin korvauksiin. Vuosikymmen myöhemmin asetelma kääntyikin toisinpäin ja jutun kantajia syytettiin valehtelusta.

Jupakka alkoi toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen ja päätoimittaja Kari Väisäsen 21.1.1998 julkaisemasta jutusta. Siinä väitettiin hiihtäjä Jari Räsäsen ostaneen varastettua kasvuhormonia.

Samana päivänä ilmestyi uutinen, jonka mukaan toinen maajoukkuehiihtäjä olisi käyttänyt kasvuhormonia. Tässä ja myöhemmin ilmestyneissä jutuissaan STT väitti, että myös Hiihtoliiton johto olisi tilannut erän kasvuhormonia. Juttujen lähdettä ei paljastettu.

Hiihtoliiton tiedotustilaisuudessa toimitusjohtaja Esa Klinga ja Esko Aho kiistivät syytökset. He vertasivat STT:n juttuja "salapoliisiromaanin tekstiin" ja totesivat, että kyseessä oli vakavan luokan kunnianloukkaus.

STT piti kuitenkin kiinni jutustaan ja ilmoitti, että sillä on näyttöä Jari Räsäsen ostamasta doping-ampullista. STT:n nimettömän lähteen mukaan ostaja oli eräs Hiihtoliiton johtoon kuuluva henkilö, ei kuitenkaan Esko Aho tai Esa Klinga.

STT:n päätoimittaja Kari Väisänen puolusti uutisointitapaa Urheiluruudun haastattelussa. Hänen mukaansa STT:n maine ei tästä uutisesta kolhiintunut, ellei oikeudessa myöhemmin todettaisi, että STT on ollut väärässä julkistaessaan doping-jutun. Haastattelussa Väisänen kohahdutti ja kaivoi suorassa lähetyksessä taskustaan Genotropin-ampullin.

Jari Räsänen ja 18 Hiihtoliiton johtohenkilöä vaativat STT:lle ja juttujen tekijöille rangaistusta herjauksesta. Yhteensä kantajat (joukossa mm. Kari-Pekka Kyrö) vaativat yli 5 miljoonan markan korvauksia.

Käräjäoikeuden mielestä STT ei pystynyt esittämään näyttöä väitteidensä tueksi. Heinäkuussa 1999 STT tuomittiin ennätyssuuriin korvauksiin. Jari Räsäselle määrättiin 350 000 markkaa henkisistä kärsimyksistä, yhdeksälle hiihtojohtajalle 100 000 henkilöä kohti. Ehdollista vankeutta saanut päätoimittaja Kari Väisänen erosi STT:n palveluksesta.

Lokakuussa 2000 hovioikeus alensi lievensi korvauksia tuntuvasti, ja muun muassa Aho ja Klinga jäivät kokonaan vaille hyvitystä. Väisäsen ja Aatsalo-Sallisen rangaistukset muutettiin sakoiksi.

Vain muutaman kuukauden päästä Suomi koki seuraavan dopingskandaalinsa Lahden MM-kisoissa 2001.

Uusia paljastuksia ja korvauksia saaneet syytetyn penkille

Hiihdon entisen päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön julkisuuteen antamien lausuntojen vuoksi juttu avattiin vuonna 2008 uudelleen. Vuonna 2009 esitutkinta oli käynnissä ja KRP tutki, oliko doping-oikeudenkäynnissä vannottu vääriä valoja.

Keväällä 2011 maastohiihdon entisille johtohahmoille vaadittiin ehdollisia vankeusrangaistuksia törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan entiset hiihtojohtajat Jari Piirainen, Antti Leppävuori, Pekka Vähäsöyrinki sekä kilpahiihtäjä Jari Räsänen valehtelivat tuomioistuimille hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Miehet kertoivat aiemmin dopinguutisoikeudenkäynnissä, etteivät he tienneet dopingin käytöstä. Kaikki kiistivät yhä syytteet, mutta syyttäjän mukaan asetelma oli selvä. Poliisin laaja esitutkinta-aineisto paljasti uusia väitteitä dopingin käytöstä.

Kesäkuussa 2011 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Jari Räsäsen törkeästä petoksesta vuoden ehdolliseen vankeuteen. Pekka Vähäsöyrinki sai törkeästä petoksesta yhdeksän kuukautta ehdollista. Sen sijaan oikeus hylkäsi Jari Piiraisen ja Antti Leppävuoren syytteet. Sekä Räsänen että Vähäsöyrinki valittivat tuomioistaan.

Dopingjutussa koettiin muutaman päivän kuluttua traagisen jälkinäytös, kun julki tuli uutinen hiihtäjälegenda Mika Myllylän kuolemasta.

Syyskuussa 2012 tuli Helsingin hovioikeuden tuomio ja reilun vuoden takainen käräjäoikeuden tuomio piti: Jari Räsäsen ja Pekka Vähäsöyringin ehdolliset vankeustuomiot säilyivät ennallaan.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.