Hyppää pääsisältöön

Lepakko Liekkihotellina

Vuosien 1967–1968 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon.

Rakennus oli valmistunut vuonna 1940 Suomen Väri ja Vernissan varastoksi. Nimensä se sai seinään maalatusta, perhosta esittävästä mainoslogosta.

Varaston siirryttyä muualle Suoja-Pirtti ry. alkoi käyttää taloa asunnottomien alkoholistien ensisuojana. Yömaja avattiin 5. joulukuuta vuonna 1967, päivää ennen Marraskuun liikkeen järjestämää asunnottomien itsenäisyysjuhlaa.

Lepakko keräsi nopesti asiakkaita, ja pian se joutui majoittamaan yli tuhat alkoholistia yössä. Määrä oli selvästi ylimitoitettu.

Vuonna 1968 televisioidussa keskustelussa kaupungin sosiaalihuollon edustaja kuitenkin pelkää, että Lepakon olot houkuttelevat alkoholisteja muualtakin Suomesta.

Talo sijaitsi aivan Länsiväylän alussa. Siitä tuli puheenaihe, koska tavalliset kansalaiset saattoivat seurata asukkaiden elämää ohi ajaessaan.

"Liekkihotelli"-nimi juontui halvasta Taloussprii T:stä, jonka pakkausta koristi liekin kuva. Vuonna 1967 markkinoille tullut T-sprii eli "tenu" oli lievästi denaturoitua, lähes sataprosenttista alkoholia. Sen turruttama ihminen jäätyi helposti kuoliaaksi sammuttuaan lumihankeen.

Tietolaatikko

Lepakko jäi tyhjilleen vuonna 1979, kun alkoholisteille valmistuivat uudet majoitustilat Kyläsaareen. Elokuussa 1979 Elävän musiikin yhdistyksen aktivistit valtasivat sen tavoitteenaan musiikkitalon saaminen Helsinkiin.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto