Hyppää pääsisältöön

Lepakko Liekkihotellina

Vuosien 1967–1968 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon.

Rakennus oli valmistunut vuonna 1940 Suomen Väri ja Vernissan varastoksi. Nimensä se sai seinään maalatusta, perhosta esittävästä mainoslogosta.

Varaston siirryttyä muualle Suoja-Pirtti ry. alkoi käyttää taloa asunnottomien alkoholistien ensisuojana. Yömaja avattiin 5. joulukuuta vuonna 1967, päivää ennen Marraskuun liikkeen järjestämää asunnottomien itsenäisyysjuhlaa.

Lepakko keräsi nopesti asiakkaita, ja pian se joutui majoittamaan yli tuhat alkoholistia yössä. Määrä oli selvästi ylimitoitettu.

Vuonna 1968 televisioidussa keskustelussa kaupungin sosiaalihuollon edustaja kuitenkin pelkää, että Lepakon olot houkuttelevat alkoholisteja muualtakin Suomesta.

Talo sijaitsi aivan Länsiväylän alussa. Siitä tuli puheenaihe, koska tavalliset kansalaiset saattoivat seurata asukkaiden elämää ohi ajaessaan.

"Liekkihotelli"-nimi juontui halvasta Taloussprii T:stä, jonka pakkausta koristi liekin kuva. Vuonna 1967 markkinoille tullut T-sprii eli "tenu" oli lievästi denaturoitua, lähes sataprosenttista alkoholia. Sen turruttama ihminen jäätyi helposti kuoliaaksi sammuttuaan lumihankeen.

Tietolaatikko

Lepakko jäi tyhjilleen vuonna 1979, kun alkoholisteille valmistuivat uudet majoitustilat Kyläsaareen. Elokuussa 1979 Elävän musiikin yhdistyksen aktivistit valtasivat sen tavoitteenaan musiikkitalon saaminen Helsinkiin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto