Jukka Lindfors
Yle
Vuosien 1967–1968 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon.
Rakennus oli valmistunut vuonna 1940 Suomen Väri ja Vernissan varastoksi. Nimensä se sai seinään maalatusta, perhosta esittävästä mainoslogosta.
Varaston siirryttyä muualle Suoja-Pirtti ry. alkoi käyttää taloa asunnottomien alkoholistien ensisuojana. Yömaja avattiin 5. joulukuuta vuonna 1967, päivää ennen Marraskuun liikkeen järjestämää asunnottomien itsenäisyysjuhlaa.
Lepakko keräsi nopesti asiakkaita, ja pian se joutui majoittamaan yli tuhat alkoholistia yössä. Määrä oli selvästi ylimitoitettu.
Vuonna 1968 televisioidussa keskustelussa kaupungin sosiaalihuollon edustaja kuitenkin pelkää, että Lepakon olot houkuttelevat alkoholisteja muualtakin Suomesta.
Talo sijaitsi aivan Länsiväylän alussa. Siitä tuli puheenaihe, koska tavalliset kansalaiset saattoivat seurata asukkaiden elämää ohi ajaessaan.
"Liekkihotelli"-nimi juontui halvasta Taloussprii T:stä, jonka pakkausta koristi liekin kuva. Vuonna 1967 markkinoille tullut T-sprii eli "tenu" oli lievästi denaturoitua, lähes sataprosenttista alkoholia. Sen turruttama ihminen jäätyi helposti kuoliaaksi sammuttuaan lumihankeen.
Tietolaatikko
Lepakko jäi tyhjilleen vuonna 1979, kun alkoholisteille valmistuivat uudet majoitustilat Kyläsaareen. Elokuussa 1979 Elävän musiikin yhdistyksen aktivistit valtasivat sen tavoitteenaan musiikkitalon saaminen Helsinkiin.
