Hyppää pääsisältöön

Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva tarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

Minna Canthin (1844-1897) tiedetään kypsytelleen tarinaa sisäisesti kuohuvan mutta ulkoisesti tyynen nuoren tytön kohtalosta pitkään. Vuonna 1895 julkaistu Anna Liisa oli Canthin viimeinen näytelmä.

Canthin piirtämää henkilöhahmoa on kiitetty yhdeksi näytelmäkirjallisuutemme syvimmäksi luonnekuvaksi. Anna Liisan omaan sisäiseen kamppailuun keskittynyt draama heijastaa ankaraa puritaanista elämänotetta, joka on täynnä salattua ahdistusta.

Canthin teoksessa on nähty mm. dostojevskiläistä sovitustematiikkaa. Kun Anna Liisa tunnustaa rikoksensa ja haluaa sovittaa sen mieluummin vankeudella kuin menemällä naimisiin miehen kanssa, jota ei rakasta, saarnaa pappi hänelle anteeksiantoa. Syyllisyys itse teosta jää kuitenkin yksin hänen kannettavakseen, lapsen isä pääsee tilanteesta kuin koira veräjästä.

Lapsenmurhasta sai Suomessa kuolemantuomion aina vuoteen 1826 asti, jolloin uusiksi sovituskeinoiksi tulivat pakkotyö, vankeus tai Siperiaan karkoittaminen. Vuosisadan loppuun mennessä lapsenmurha oli kuritushuonerangaistuksen syynä lähes joka toisella naisvangilla.

Ohjelma palkittiin valmistumisensa jälkeen Golden Chest -tv-teatterifestivaaleilla Bulgarian Plovdivissa toteutuksesta ja kuvauksesta.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto