Hyppää pääsisältöön

Nuori Jarno Saarinen jäi suomalaisen moottoripyöräilyn legendaksi

Rata-ajon ensimmäinen suomalainen maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli Monzan ajoissa toukokuussa 1973 vain 27 vuoden ikäisenä.

Tietolaatikko

Oheiset Paroni-elokuvan näytteet sisältävät filmimateriaalia Savonlinnan moottorikerhon, Imatran moottorikerhon, Börje Janssonin ja Soili Karmen arkistoista sekä valokuvia Holger Eklundin, Raimo Myllyojan, Soili Karmen ja Jarno Saarisen omaisten ym. yksityisistä arkistoista. Ohjelmanäytteistä on leikattu materiaalia tekijänoikeussyistä.

Arto Terosen kirja "Ikuisesti nuori. Jarno Saarista etsimässä" ilmestyi vuonna 2012 Suomen Urheilumuseon kustantamana.

Jarno "Paroni" Saarinen (1945—1973) saavutti ensimmäisenä suomalaisena TT-pyörien 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972. MM-voitto varmistui Imatran GP:ssä. Seuraavana vuonna hän voitti Daytona Beachin 200 mailin kilpailun ensimmäisenä ei-amerikkalaisena.

Vuonna 1973 "the Flying Finn" tavoitteli mestaruutta peräti kolmessa eri sarjassa. Hän ehti voittaa kuudesta ajamastaan osakilpailusta kaikkiaan viisi. Saarisen kansainvälinen maine on pitänyt pintansa vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen.

Monzan ajoissa 20. toukokuuta Saarinen törmäsi italialaiskuljettaja Renzo Pasoliniin, joka liukastui radalle jääneeseen öljyyn. Suomalainen kuoli jäädessään takaa tulevien pyörien alle. Öljystä tiedettiin ennen kilpailua, mutta kuljettajien vastalauseista piittaamatta ajo aloitettiin. Muisto-ohjelmassaan Arto Teronen ja Jouko Vuolle luonnehtivat järjestäjien menettelyä käsittämättömän vastuuttomaksi.

Saarista itseään pidettiin järkevänä ja tarkkana ajajana, joka ei leikkinyt hengellään ja turvallisuudellaan. Hän mm. kieltäytyi Man-saaren ajoista, joissa miltei kilpailtiin kuolinuhrien määrästä.

Vuonna 1998 valmistunut Paroni-dokumentti kartoittaa Saarisen uran vaiheita. Hän harrasti moottoriurheilua pienestä pitäen veljiensä esimerkin innoittamana. Oheisessa katkelmassa Saarisen uran alkuvaiheita muistelevat mm. hänen leskensä Soili Karme sekä työtoverit ja kuljettajakollegat.

Saarinen oli taitava mekaanikko, joka uransa alussa rakensi ja huolsi pyöränsä itse. Kollegat kertovat hänen keräilleen muiden jo romukasaan hylkäämiä renkaita ja ketjuja, koska raha oli yksityiskuljettajalla tiukassa.

Saarinen oli kova kilpailija, mutta kilpakumppanien mukaan myös avulias muita suomalaiskuskeja kohtaan. Ihmisenä häntä kuvataan välittömäksi, innostuneeksi ja pidetyksi.

Vuonna 1970 Saarinen sijoittui ensimmäisellä laajalla GP-kierroksellaan 250-kuutioisten neljänneksi ja mm. löi maailmanmestari Kel Carruthersin Ahvenistolla. Seuraavana vuonna hän nousi 350cc-luokassa hopealle ja 250cc-luokassa pronssille. Ohessa "Paroni" nähdään loistonsa aikoina historian viimeisessä Pyynikinajossa vuonna 1971, jolloin hän otti voiton sekä 350-kuutioisten että 250-kuutioisten luokassa.

Kiveen hakatut -sarjassa Arto Teronen ja Jouko Vuolle kertaavat Saarisen tarinaa maailmanmestarin haudalla. Heidän haastateltavanaan on "Paronin" pitkältä ajalta tuntenut mekaanikko Martti Pesonen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.