Hyppää pääsisältöön

Pyynikinajoissa kaasuteltiin lähes 40 vuotta

Julkaistu . Päivitetty

Tampereen Pyynikillä ajettiin moottoripyörien TT-kilpailuja vuosina 1934-1971. Puiden reunustamalla radalla kisattiin kahdesti MM-sarjassakin.

Ensimmäinen Pyynikinajo ajettiin vuonna 1932. Sotatauon jälkeen kilpailut alkoivat uudelleen vuonna 1946.

Vuosina 1962 ja 1963 Pyynikinajolla oli MM-osakilpailun asema. Tuolloin sankalla yleisöllä oli mahdollisuus nähdä TT-ajon kansainvälisiä huippuja, mm. maailmanmestarit Mike Hailwood ja Jim Redman.

Rataa pidettiin liian kapeana, ja vuonna 1964 MM-osakilpailut siirtyivät imatralaisille. Pyynikinajojen historian kuluessa kuoli kolme ajajaa. Ajot kiellettiin liian vaarallisina vuonna 1971.

Viimeisessä kisassa oli mukana mm. tuleva maailmanmestari Jarno Saarinen, joka otti tuolloin tuplavoiton.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Kommentit

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

    Kommentteja 5

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Aiheeseen liittyvää

2008

2006

  • Ferbrachelle tuplavoitto Eltsussa

    Brittiläinen moottoripyöräilijä Peter Ferbrache ajoi Eläintarhan ajoissa toukokuussa 1959 ykköseksi sekä 350- että 500-kuutioisten luokissa.

  • Eläintarhanajojen traaginen päätös

    Formulakuski kuoli Eläintarhan startissa 1963

    Formula Junior –luokan lähdössä vuoden 1963 Eläintarhanajossa tapahtui Suomen kilpa-autoiluhistorian siihen asti pahin onnettomuus, kun kuljettaja kuoli startissa.

Relaterade artiklar

2019

2017

  • Jarno Saarinen, Giacomo Agostini och Hideo Kanaya på prispallen, Nürburgring 1973. Med logon för Finlands 100 största idrottsögonblick.

    Jarno Saarinen var större än livet – tills han slets ifrån det

    En av alla tiders roadracingförare glöms aldrig bort.

    Finlands första världsmästare inom motorsport kom aldrig ut ur Curva Grande i Monza den 20 maj 1973. Han var 27 år, snygg, karismatisk, älskad av alla och snabbare än någon. Åbokillen med det avväpnande småleendet och den fantastiska framtiden som aldrig blev av går inte att glömma. Vad hände egentligen den ödesdigra majsöndagen?

    Kommentteja 7

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto