Hyppää pääsisältöön

Imatranajot olivat suuri kansanjuhla

Moottoripyörien Suomen Grand Prix ajettiin Imatralla vuosina 1964–1982. Ajojen kulta-aikaa oli 1970-luku, jolloin yleisöä oli parhaimmillaan yli 50 tuhatta.

Imatranajot alkoivat vuonna 1962. MM-osakilpailun isännyyden Imatra sai vuonna 1964, kun Pyynikin rata todettiin liian kapeaksi.

Imatranajojen suuria tähtiä olivat italialainen Giacomo Agostini sekä suomalaiset Jarno Saarinen ja Teuvo Länsivuori. Agostini ajoi vuosina 1965–1975 yhteensä 16 voittoa.

Seitsemänkymmenluvulla Imatranajoista tuli suuri nuorisotapahtuma, jonka lieveilmiöihin kuuluivat reipas alkoholinkäyttö ja järjestyshäiriöt.

Kapea ja puiden reunustama rata kulki omakotialueiden läpi. Monet huippuajajat arvostelivat ajojen turvallisuutta ja halusivat mieluummin ajaa varsinaisilla moottoriradoilla.

Vuonna 1979 ajoreitti siirrettiin kauemmas asutuksesta. Vuonna 1982 Imatra menetti silti MM-osakilpailuarvonsa radan vaarallisuuden vuoksi.

Imatranajo muutti pois Imatralta vuoden 1986 kisojen jälkeen, joissa pikkupoika kuoli ulosajon seurauksena. Vuodesta 1990 eteenpäin Imatranajo järjestettiin moottoriradoilla. Vuodesta 1993 alkaen paikaksi vakiintui Virtasalmen Motopark.

Imatralla alettiin vuonna 1999 järjestää parin vuoden välein Muistojen Imatranajoja, ja vuonna 2016 siellä pidettiin International Road Racing Championship -sarjan ensimmäinen Suomen osakilpailu.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto