Hyppää pääsisältöön

Imatranajot olivat suuri kansanjuhla

Moottoripyörien Suomen Grand Prix ajettiin Imatralla vuosina 1964–1982. Ajojen kulta-aikaa oli 1970-luku, jolloin yleisöä oli parhaimmillaan yli 50 tuhatta.

Imatranajot alkoivat vuonna 1962. MM-osakilpailun isännyyden Imatra sai vuonna 1964, kun Pyynikin rata todettiin liian kapeaksi.

Imatranajojen suuria tähtiä olivat italialainen Giacomo Agostini sekä suomalaiset Jarno Saarinen ja Teuvo Länsivuori. Agostini ajoi vuosina 1965–1975 yhteensä 16 voittoa.

Seitsemänkymmenluvulla Imatranajoista tuli suuri nuorisotapahtuma, jonka lieveilmiöihin kuuluivat reipas alkoholinkäyttö ja järjestyshäiriöt.

Kapea ja puiden reunustama rata kulki omakotialueiden läpi. Monet huippuajajat arvostelivat ajojen turvallisuutta ja halusivat mieluummin ajaa varsinaisilla moottoriradoilla.

Vuonna 1979 ajoreitti siirrettiin kauemmas asutuksesta. Vuonna 1982 Imatra menetti silti MM-osakilpailuarvonsa radan vaarallisuuden vuoksi.

Imatranajo muutti pois Imatralta vuoden 1986 kisojen jälkeen, joissa pikkupoika kuoli ulosajon seurauksena. Vuodesta 1990 eteenpäin Imatranajo järjestettiin moottoriradoilla. Vuodesta 1993 alkaen paikaksi vakiintui Virtasalmen Motopark.

Imatralla alettiin vuonna 1999 järjestää parin vuoden välein Muistojen Imatranajoja, ja vuonna 2016 siellä pidettiin International Road Racing Championship -sarjan ensimmäinen Suomen osakilpailu.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto