Kun höyryhepo tuli – Rautateiden rakentaminen alkoi 1860-luvulla

Julkaistu 19.05.2008 - 12:00. Päivitetty 24.02.2021 - 10:07

Kun Suomen rataverkon rakentaminen pääsi 1800-luvun jälkipuoliskolla käyntiin, mullistuivat maan liikenneolot muutamassa vuosikymmenessä.

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Keisari Aleksanteri II oli kuusi vuotta aiemmin esittänyt uudistusohjelman, jonka yhtenä osana oli uusi ratayhteys.

Radan rakentajia etsittiin ympäri maata kirkollisilla kuulutuksilla. Ratatöihin siirrettiin myös Saimaan kanavan rakennustöihin osallistuneita vankeja.

Junamatka Helsingistä Hämeenlinnaan kesti lähes viisi tuntia. Aluksi Hämeenlinnaan liikennöitiin kolme kertaa viikossa. Matkan hinta oli ensimmäisessä luokassa kaksi ja puoli ruplaa.

Juna oli melkoinen ihme ja sitä tultiin päivittelemään pitkienkin taivalten takaa.

Seuraavien vuosikymmenten aikana rataverkkoa rakennettiin tiiviiseen tahtiin. Seuraava suuri hanke oli Pietarin rata, joka 1860-luvun nälkävuosina rakennettiin hätäaputöinä.

Rakentaminen etenikin rivakasti ja 1900-luvun alussa keskeisimmät rataosuudet olivat jo valmiina.

Liikenneolot mullistuivat kerralla, kun rataverkon rakentaminen alkoi. Ihmisiä nousee junaan Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Helsingin konepajan ensimmäisiä höyryvetureita ihmeteltiin ja päiviteltiin. Höyryveturi Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Rataverkon rakentaminen ajoittui nälkävuosiin. Mies syö keittoa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Itse keisarii Alkesanteri II hyvksyi uudistusohjelman. Kuvassa näyttelijä. Näyttelijä esittää Aleksanteri II Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Rataverkon rakentamista tehtiin hätäaputyönä. Myös vankityövoimaa käytettiin. Radan rakentajia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Tuotanto: Fennada-Filmi Junior 18.1.1962
Käsikirjoitus: Kaarlo Nuorvala
Ohjaus: Väinö Vento
Selostus: Heikki Heino
Suunnittelu: Igor Ahvenlahti
Ohjaus ja kuvaus: Esko Töyri
Suunnittelu: Felix Forsman
Lavastus: Ensio Suominen
Äänitys: Ensio Lumes
Musiikki: George de Godzinsky

Junat

Lisää ohjelmasta

Katsaus Rautateiden synty Suomessa - 12.6.2012 - Jakso 15

20.9. Teeman Elävä arkisto: Rautateillä kautta aikain

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Kustbanan ska utvecklas men ingen vet hur och till vilket pris

Nu ska utvecklingen av kustbanan planeras.

I regeringens budgetförslag nämns kustbanan som ett planeringsobjekt som regeringen ska främja, men vad som ska planeras och hur mycket det kommer att kosta det kommande året är det ingen som vet ännu.

Besviken pendlare efter tågstrulet på kustbanan: ”VR glömde bort oss som skulle till Hangö”

Tågturen var nästan två timmar försenad.

Ett elfel satte ett persontåg på kustbanan ur spel mellan Ingå och Karis på torsdag eftermiddag. Ett femtiotal passagerare fick vänta på vidare transport i nästan en timmes tid på stationen i Karis.

Kun höyryhepo tuli – Rautateiden rakentaminen alkoi 1860-luvulla

Rautateiden synty Suomessa

Junat

Lisää ohjelmasta

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Muualla Yle.fi:ssä

Lisää ohjelmasta

Aiheeseen liittyvää

2016

2008

2007

Relaterade artiklar

Muualla Yle.fi:ssä