Hyppää pääsisältöön

Kun höyryhepo tuli – Rautateiden rakentaminen alkoi 1860-luvulla

Kun Suomen rataverkon rakentaminen pääsi 1800-luvun jälkipuoliskolla käyntiin, mullistuivat maan liikenneolot muutamassa vuosikymmenessä.

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Keisari Aleksanteri II oli kuusi vuotta aiemmin esittänyt uudistusohjelman, jonka yhtenä osana oli uusi ratayhteys.

Radan rakentajia etsittiin ympäri maata kirkollisilla kuulutuksilla. Ratatöihin siirrettiin myös Saimaan kanavan rakennustöihin osallistuneita vankeja.

Junamatka Helsingistä Hämeenlinnaan kesti lähes viisi tuntia. Aluksi Hämeenlinnaan liikennöitiin kolme kertaa viikossa. Matkan hinta oli ensimmäisessä luokassa kaksi ja puoli ruplaa.

Juna oli melkoinen ihme ja sitä tultiin päivittelemään pitkienkin taivalten takaa.

Seuraavien vuosikymmenten aikana rataverkkoa rakennettiin tiiviiseen tahtiin. Seuraava suuri hanke oli Pietarin rata, joka 1860-luvun nälkävuosina rakennettiin hätäaputöinä.

Rakentaminen etenikin rivakasti ja 1900-luvun alussa keskeisimmät rataosuudet olivat jo valmiina.

Teksti: Reijo Perälä

Ihmisiä nousee junaan
Liikenneolot mullistuivat kerralla, kun rataverkon rakentaminen alkoi. Ihmisiä nousee junaan Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Höyryveturi
Helsingin konepajan ensimmäisiä höyryvetureita ihmeteltiin ja päiviteltiin. Höyryveturi Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Mies syö keittoa
Rataverkon rakentaminen ajoittui nälkävuosiin. Mies syö keittoa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Näyttelijä esittää Aleksanteri II
Itse keisarii Alkesanteri II hyvksyi uudistusohjelman. Kuvassa näyttelijä. Näyttelijä esittää Aleksanteri II Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Radan rakentajia
Rataverkon rakentamista tehtiin hätäaputyönä. Myös vankityövoimaa käytettiin. Radan rakentajia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Rautateiden synty Suomessa

Tuotanto: Fennada-Filmi Junior 18.1.1962
Käsikirjoitus: Kaarlo Nuorvala
Ohjaus: Väinö Vento
Selostus: Heikki Heino
Suunnittelu: Igor Ahvenlahti
Ohjaus ja kuvaus: Esko Töyri
Suunnittelu: Felix Forsman
Lavastus: Ensio Suominen
Äänitys: Ensio Lumes
Musiikki: George de Godzinsky

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto