Hyppää pääsisältöön

Kun höyryhepo tuli – Rautateiden rakentaminen alkoi 1860-luvulla

Kun Suomen rataverkon rakentaminen pääsi 1800-luvun jälkipuoliskolla käyntiin, mullistuivat maan liikenneolot muutamassa vuosikymmenessä.

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Keisari Aleksanteri II oli kuusi vuotta aiemmin esittänyt uudistusohjelman, jonka yhtenä osana oli uusi ratayhteys.

Radan rakentajia etsittiin ympäri maata kirkollisilla kuulutuksilla. Ratatöihin siirrettiin myös Saimaan kanavan rakennustöihin osallistuneita vankeja.

Junamatka Helsingistä Hämeenlinnaan kesti lähes viisi tuntia. Aluksi Hämeenlinnaan liikennöitiin kolme kertaa viikossa. Matkan hinta oli ensimmäisessä luokassa kaksi ja puoli ruplaa.

Juna oli melkoinen ihme ja sitä tultiin päivittelemään pitkienkin taivalten takaa.

Seuraavien vuosikymmenten aikana rataverkkoa rakennettiin tiiviiseen tahtiin. Seuraava suuri hanke oli Pietarin rata, joka 1860-luvun nälkävuosina rakennettiin hätäaputöinä.

Rakentaminen etenikin rivakasti ja 1900-luvun alussa keskeisimmät rataosuudet olivat jo valmiina.

Teksti: Reijo Perälä

Ihmisiä nousee junaan
Liikenneolot mullistuivat kerralla, kun rataverkon rakentaminen alkoi. Ihmisiä nousee junaan Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Höyryveturi
Helsingin konepajan ensimmäisiä höyryvetureita ihmeteltiin ja päiviteltiin. Höyryveturi Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Mies syö keittoa
Rataverkon rakentaminen ajoittui nälkävuosiin. Mies syö keittoa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Näyttelijä esittää Aleksanteri II
Itse keisarii Alkesanteri II hyvksyi uudistusohjelman. Kuvassa näyttelijä. Näyttelijä esittää Aleksanteri II Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet
Radan rakentajia
Rataverkon rakentamista tehtiin hätäaputyönä. Myös vankityövoimaa käytettiin. Radan rakentajia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Valtionrautatiet

Rautateiden synty Suomessa

Tuotanto: Fennada-Filmi Junior 18.1.1962
Käsikirjoitus: Kaarlo Nuorvala
Ohjaus: Väinö Vento
Selostus: Heikki Heino
Suunnittelu: Igor Ahvenlahti
Ohjaus ja kuvaus: Esko Töyri
Suunnittelu: Felix Forsman
Lavastus: Ensio Suominen
Äänitys: Ensio Lumes
Musiikki: George de Godzinsky

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto