Hyppää pääsisältöön

Ben Zyskowicz Nybergin vieraana

Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz toivoi aloittavansa keskustelun suomettuneisuuden ajasta julkaisemalla päiväkirjojaan 1980-luvun alusta.

Tietolaatikko

Vuonna 1954 Helsingissä syntynyt Zyskowicz on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1979 alkaen.

Zyskowiczin kirja Eduskunnasta menin Baakariin: nuoren kansanedustajan päiväkirja 1981-1982 ilmestyi vuonna 2005.

Zyskowicz keskustelee ohjelmassa tuolloin vielä julkaisuvaiheessa olleista päiväkirjoistaan, jotka sijoittuvat vuosille 1981-1982. Ajanjakso on mielenkiintoinen: Kekkosen kausi päättyi, Koiviston alkoi.

— Pidän tärkeänä, että myös lähihistoriaa tutkitaan ja että siitä keskustellaan. Kirja on rehellinen näkökulma siihen, miltä asiat silloin nuoren kokoomuspoliitikon näkökulmasta näyttivät, Zyskowicz sanoo.

Tekstien pääpaino on sisäpolitiikassa ja siinä, miten sitä hänen mielestään tuolloin johdettiin ja miksi.

— Mun mielestä me oltiin pitkään suomettuneita. Ulkopolitiikassa ei vaihtoehtoja ollut mutta sisäpolitiikassa Neuvostoliitto päästettiin aivan turhaan ja aivan liian pitkään sekaantumaan meidän asioihin, Zyskowicz sanoo.

Zyskowicz korostaa tekstin olevan sensuroimatonta ja nimenomaisesti päiväkirjamerkintöjä. Pääosa huomioista koskettaa kokoomuksen sisäisiä asioita, mm. vastakkainasettelutilannetta Ilkka Kanervan kanssa.

— Kanerva toimi suomettumisen puolesta, minä taas yritin toimia sen vastaisesti, hän sanoo nyt.

Zyskowicz peräänkuuluttaa aikakauden tarkempaa tutkimista myös muilta tahoilta, mm. Yleisradiolta.

— YLE oli mukana suomettumisessa, omalta osaltaan syventämässä sitä, teki kiiltokuvaohjelmia Neuvostoliitosta jne. Miksi ohjelmia tehtiin, painostiko Neuvostoliitto? hän kysyy ja toivoo, että uuden polven kriittiset journalistit ottaisivat asian selvitettäväkseen.

Zyskowicz vieraili Nybergin ohjelmassa syyskuussa 2004.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto