Hyppää pääsisältöön

Ylioppilaiden marsseilla 1960-luvulla vastustettiin konservatiivista hallintoa ja imperialismia

Vuonna 1962 fuksit vaativat kulkueessaan "Vallulle boxia". Kuusi vuotta myöhemmin opiskelijat lakkoilivat, ajoivat yliopistodemokratiaa ja valtasivat Vanhaa.

Vielä 1960-luvun puolivälissä suomalaiset opiskelijamielenosoitukset olivat hillittyjä ja maltillisia. Kun vuonna 1965 suuri kulkue vaati parannusta ylioppilaiden asuntotilanteeseen, se ei edes marssinut eduskunnan ohi vaan kiersi sen kohteliaan välimatkan päästä .

Vuonna 1968 kansainväliset radikaalit tuulet alkoivat puhaltaa Suomessakin. Jyväskylässä marssittiin vappuna opintotuen ja opintodemokratian puolesta.

Jyväskylän torilla poltettiin ulkomaisen esimerkin mukaisesti auto, joka tosin oli varta vasten hankittu tilaisuutta varten.


Huolestuneet kysyivät, tuleeko Jyväskylästä uusi Sorbonne, muuttuuko Helsinki Länsi-Berliiniksi ja uhkaako väkivalta yliopistokaupunkejamme.

Suomen Ylioppilaskuntien Liiton puheenjohtaja Ulf Sundqvist (sd) totesi kuitenkin vielä toukokuussa 1968, ettei Suomessa ole vielä näkynyt radikaalia liikehdintää

Syksy 1968 alkoi Tampereen yliopiston opiskelijoiden maksulakolla, joka oli vastalause lukukausimaksujen korotusta vastaan.


Ilta Tampereella -ohjelmassa mieltään osoittivat yliopiston draamastudion opiskelijat.

Kuuma vuosi huipentui Helsingin Vanhan yliopiston valtaukseen.


Valtaajat protestoivat konservatiivista ylioppilaskuntaa ja yliopistohallintoa vastaan.

Radikalisoituminen oli ollut vauhdikasta. Nyt ei enää puhuttu vain opintososiaalisista ongelmista, vaan vastustettiin imperialismia ja kapitalismia, perustettiin marxilaisia opetuskritiikkiryhmiä ja kannatettiin työläisten ja opiskelijoiden yhteisrintamaa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto