Hyppää pääsisältöön

Kangasniemi nostaa kultaa Meksikossa

Kaarlo Kangasniemi toi Suomelle Meksikon vuoden 1968 olympialaisten ainoan kultamitalin voittaessaan painonnoston 90 kilon sarjan.

Meksikon olympiakisojen aikoihin suomalainen huippu-urheilu eli pahinta lamakauttaan. Vaikka edellisissä kisoissa oli jo totuttu vaatimattomaan menestykseen, niin Meksikossa kultamitalit uhkasivat jäädä pelkäksi haaveeksi. Pimenevässä syysillassa 19.10.1968 Kaarlo Kangasniemestä tuli kuitenkin Suomen urheilumaineen pelastaja.

Kilpailussa oli kaksi ennakkosuosikkia Neuvostoliiton (Viron) Jaan Talts ja Suomen Kaarlo Kangasniemi. Molemmat miehet olivat tehneet huipputuloksia kisojen alla. Kaarlo Kangasniemi tekee kilpailun kuluessa tempauksen uuden maailmanennätyksen 157,5 kg. Viimeisessä nostolajissa - työnnössä - Kaarle saa ylös 187,5 kg. Huippuhyvä sarja - punnerrus 172,5 kg, tempaus 157,5 kg ja työntö 187,5 kg - tuottaa yhteistuloksen 517,5 kg.

Kilpailusta kehittyy huikea kamppailu. Talts yrittää kiriä Kangasniemen etumatkan kiinni ja hän tekee puolestaan työnnössä uuden maailmanennätyksen 197,5 kg. Se ei kuitenkaan riitä. Taltsin yhteistulokseksi jää 507,5 kg (punnerrus 160 kg, tempaus 150 kg ja työntö 197,5 kg).

Kaarlo Kangasniemestä tuli hetkessä koko Suomen Kulta-Kalle. Kilpailua ja palkintoseremonioita selostanut Ilmo Lounasheimo ymmärsi hyvin, millaisen arvon tuossa tilanteessa innokkaat penkkiurheilijamme antoivat Kangasniemen suoritukselle. Suomen urheilumaine oli pelastettu!

Teksti: Lasse Vihonen

Tietolaatikko

Kaarlo Olavi Kangasniemi syntyi 4.2.1941 Kullaalla. Hänen kotikaupungikseen vakiintui kuitenkin Pori, missä hän toimi vahtimestarina ja satamavalvojana.
Kansainväliselle huipulle Kaarlo kohosi painonnostossa 1960-luvun lopulla. Elokuussa 1968 hän teki kaksi maailmanennätystä Baltic Cupin kilpailussa sarjassa alle 90 kg. Saman vuoden lokakuussa Kaarlo nosti sitten kultaa Meksikon olympiakisoissa. Seuraavana vuonna hän voitti sekä EM:n että MM:n. Arvokisavoittojen ohella hän teki uransa aikana kaikkiaan 17 maailmanennätystä. Kansainvälisten menestysten lisäksi Kulta-Kallella on seitsemän SM-kultaa.
Vaikka olympiakulta ja muut urheilumenestykset tuovat urheilijalle mainetta ja kunniaa, se ei aina takaa helppoa elämää jatkossa. Kaarlo Kangasniemen kohtaloksi koituivat monet loukkaantumiset. Niitä sattui sekä harjoituksissa että kilpailuissa. Kohtalokkain loukkaantuminen tapahtui vuonna 1976, jolloin 160 kg:n raudat putosivat hänen selkäänsä. Sen jälkeen hänen urheilu-uransa oli lopussa ja mies itse joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kangasniemen terveys meni osaksi myös dopingin seurauksena. Kulta-Kalle on myöhemmin tunnustanut, että hän popsi huippukautenaan hormoneja ja anabolisia steroideja kuin tavallinen pulliainen leipää. Toisaalta 1960-luvulla suhtautuminen dopingiin oli aivan toisenlainen kuin nykyisin. Kaarle itse muistelee. "Minun huippuvuosinani urheilijalla ei ollut mitään vaikeuksia saada lääkäriltä reseptiä hormoneja tai anaboleja varten, eiväthän ne olleet edes kiellettyjä. Ja niitä myrkkyjä myös tarvittiin, mikäli mieli päästä huipulle. Pelkällä kaurapuurolla ja savulihalla ei ennätyksiä tehty 1970-luvulla, eikä niitä tehdä nytkään."
Vaikka Kaarlo Kangasniemi on terveytensä menetyksen jälkeen antanut katkeroituneita lausuntoja urheilu-urastaan, suomalaiset muistavat hänen hurjan suorituksensa Meksikon kisoissa.
(Lasse Vihonen)

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto