Hyppää pääsisältöön

Kangasniemi nostaa kultaa Meksikossa

Kaarlo Kangasniemi toi Suomelle Meksikon vuoden 1968 olympialaisten ainoan kultamitalin voittaessaan painonnoston 90 kilon sarjan.

Meksikon olympiakisojen aikoihin suomalainen huippu-urheilu eli pahinta lamakauttaan. Vaikka edellisissä kisoissa oli jo totuttu vaatimattomaan menestykseen, niin Meksikossa kultamitalit uhkasivat jäädä pelkäksi haaveeksi. Pimenevässä syysillassa 19.10.1968 Kaarlo Kangasniemestä tuli kuitenkin Suomen urheilumaineen pelastaja.

Kilpailussa oli kaksi ennakkosuosikkia Neuvostoliiton (Viron) Jaan Talts ja Suomen Kaarlo Kangasniemi. Molemmat miehet olivat tehneet huipputuloksia kisojen alla. Kaarlo Kangasniemi tekee kilpailun kuluessa tempauksen uuden maailmanennätyksen 157,5 kg. Viimeisessä nostolajissa - työnnössä - Kaarle saa ylös 187,5 kg. Huippuhyvä sarja - punnerrus 172,5 kg, tempaus 157,5 kg ja työntö 187,5 kg - tuottaa yhteistuloksen 517,5 kg.

Kilpailusta kehittyy huikea kamppailu. Talts yrittää kiriä Kangasniemen etumatkan kiinni ja hän tekee puolestaan työnnössä uuden maailmanennätyksen 197,5 kg. Se ei kuitenkaan riitä. Taltsin yhteistulokseksi jää 507,5 kg (punnerrus 160 kg, tempaus 150 kg ja työntö 197,5 kg).

Kaarlo Kangasniemestä tuli hetkessä koko Suomen Kulta-Kalle. Kilpailua ja palkintoseremonioita selostanut Ilmo Lounasheimo ymmärsi hyvin, millaisen arvon tuossa tilanteessa innokkaat penkkiurheilijamme antoivat Kangasniemen suoritukselle. Suomen urheilumaine oli pelastettu!

Teksti: Lasse Vihonen

Tietolaatikko

Kaarlo Olavi Kangasniemi syntyi 4.2.1941 Kullaalla. Hänen kotikaupungikseen vakiintui kuitenkin Pori, missä hän toimi vahtimestarina ja satamavalvojana.
Kansainväliselle huipulle Kaarlo kohosi painonnostossa 1960-luvun lopulla. Elokuussa 1968 hän teki kaksi maailmanennätystä Baltic Cupin kilpailussa sarjassa alle 90 kg. Saman vuoden lokakuussa Kaarlo nosti sitten kultaa Meksikon olympiakisoissa. Seuraavana vuonna hän voitti sekä EM:n että MM:n. Arvokisavoittojen ohella hän teki uransa aikana kaikkiaan 17 maailmanennätystä. Kansainvälisten menestysten lisäksi Kulta-Kallella on seitsemän SM-kultaa.
Vaikka olympiakulta ja muut urheilumenestykset tuovat urheilijalle mainetta ja kunniaa, se ei aina takaa helppoa elämää jatkossa. Kaarlo Kangasniemen kohtaloksi koituivat monet loukkaantumiset. Niitä sattui sekä harjoituksissa että kilpailuissa. Kohtalokkain loukkaantuminen tapahtui vuonna 1976, jolloin 160 kg:n raudat putosivat hänen selkäänsä. Sen jälkeen hänen urheilu-uransa oli lopussa ja mies itse joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kangasniemen terveys meni osaksi myös dopingin seurauksena. Kulta-Kalle on myöhemmin tunnustanut, että hän popsi huippukautenaan hormoneja ja anabolisia steroideja kuin tavallinen pulliainen leipää. Toisaalta 1960-luvulla suhtautuminen dopingiin oli aivan toisenlainen kuin nykyisin. Kaarle itse muistelee. "Minun huippuvuosinani urheilijalla ei ollut mitään vaikeuksia saada lääkäriltä reseptiä hormoneja tai anaboleja varten, eiväthän ne olleet edes kiellettyjä. Ja niitä myrkkyjä myös tarvittiin, mikäli mieli päästä huipulle. Pelkällä kaurapuurolla ja savulihalla ei ennätyksiä tehty 1970-luvulla, eikä niitä tehdä nytkään."
Vaikka Kaarlo Kangasniemi on terveytensä menetyksen jälkeen antanut katkeroituneita lausuntoja urheilu-urastaan, suomalaiset muistavat hänen hurjan suorituksensa Meksikon kisoissa.
(Lasse Vihonen)

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.