Hyppää pääsisältöön

Kari-Pekka Kyröstä tuli Suomen vihatuin mies

Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001 teki valmentaja Kari-Pekka Kyröstä Suomen vihatuimman miehen. Vuonna 2004 tehdyssä haastattelussa hän piti tuomiotaan mielivaltaisena.

Kari-Pekka Kyrö (s. 1963) oli itse nuorena lahjakas hiihtäjä, mutta ei yltänyt koskaan maajoukkueeseen. Hän toimi naisten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1995-1998.

Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana Kyrö työskenteli vuosina 1998-2001. Hänet erotettiin Lahden dopingskandaalin yhteydessä.

Kyrö oli toimittanut useille suomalaishiihtäjille Hemohes-nimistä dopingainetta ainakin Lahden 2001 MM-kisojen alla. Vyyhdin selvittyä päävalmentajaa vastaan nostettiin useita syytteitä.

Kyrö tuomittiin kolme vuotta myöhemmin sakkoihin dopingaineiden salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä. Lisäksi hänet tuomittiin elinikäiseen toimitsijakieltoon.

Persona non grata -ohjelmassa kohuvalmentaja väittää koko kansainvälisen huippu-urheilijan olevan dopingin syövyttämää. Rooli antidoping-työssä ei houkuttele mutta "on mielenkiintoinen".

Teksti: Paavo Rytsä - Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Kari-Pekka Kyrö palasi otsikoihin taas keväällä 2008, kun eri tiedotusvälineissä huhuttiin Suomen joukkueen dopingin käytön olleen paljon laajempaa menneillä vuosikymmenillä kuin mitä julkisuudessa tiedetään. Hän on syyttäjän päätodistajana vuonna 2011 alkaneessa oikeusjutussa, jossa Hiihtoliiton edustajia syytetään valehtelusta STT:n vuonna 1998 julkaiseman dopingjutun aiheuttamassa oikeudenkäynnissä.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto