Hyppää pääsisältöön

Kari-Pekka Kyröstä tuli Suomen vihatuin mies

Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001 teki valmentaja Kari-Pekka Kyröstä Suomen vihatuimman miehen. Vuonna 2004 tehdyssä haastattelussa hän piti tuomiotaan mielivaltaisena.

Kari-Pekka Kyrö (s. 1963) oli itse nuorena lahjakas hiihtäjä, mutta ei yltänyt koskaan maajoukkueeseen. Hän toimi naisten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1995-1998.

Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana Kyrö työskenteli vuosina 1998-2001. Hänet erotettiin Lahden dopingskandaalin yhteydessä.

Kyrö oli toimittanut useille suomalaishiihtäjille Hemohes-nimistä dopingainetta ainakin Lahden 2001 MM-kisojen alla. Vyyhdin selvittyä päävalmentajaa vastaan nostettiin useita syytteitä.

Kyrö tuomittiin kolme vuotta myöhemmin sakkoihin dopingaineiden salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä. Lisäksi hänet tuomittiin elinikäiseen toimitsijakieltoon.

Persona non grata -ohjelmassa kohuvalmentaja väittää koko kansainvälisen huippu-urheilijan olevan dopingin syövyttämää. Rooli antidoping-työssä ei houkuttele mutta "on mielenkiintoinen".

Teksti: Paavo Rytsä - Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Kari-Pekka Kyrö palasi otsikoihin taas keväällä 2008, kun eri tiedotusvälineissä huhuttiin Suomen joukkueen dopingin käytön olleen paljon laajempaa menneillä vuosikymmenillä kuin mitä julkisuudessa tiedetään. Hän on syyttäjän päätodistajana vuonna 2011 alkaneessa oikeusjutussa, jossa Hiihtoliiton edustajia syytetään valehtelusta STT:n vuonna 1998 julkaiseman dopingjutun aiheuttamassa oikeudenkäynnissä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto