Hyppää pääsisältöön

Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä

Ketosen Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään vuonna 1998 katsojaennätyksiä. Myös uusinnat ovat saaneet runsaasti yleisöä. Tv-elokuvaksi romaanin on käsikirjoittanut Tove Idström ja ohjannut Heidi Köngäs.

Tarina on lämminhenkinen komedia ja rakkauskertomus isokokoisesta Kaisusta ja hintelästä Ernistä, jotka viimeisiään vetelevä kyläkauppa liittää yhteen. Kaisu lähtee kauppa-apulaiseksi Ruutinojan sekatavarakauppaan. Vastassa on konkurssin partaalla oleva kyläkauppa ja kauppaa pitävä Erni, joka on hienostelevan ja häijyn äitinsä alistama.

Ketosen Kaisu ”ei ole ihan pikkuinen ihminen”, kuten hänestä sanotaan. Kärpäsiä kuhisevan kyläkaupan hän pistää kuitenkin kuntoon. Rempseä olemus ja sitkeä puurtaminen tuottavat tulosta.

Kaisun ja Ernin suhde lämpenee rakkaudeksi, vaikka onnea varjostavat Ernin siipeilevät sukulaiset ja monet muut esteet. Roteva ja voimakastahtoinen Kaisu taistelee kuitenkin Erninsä kanssa vaikeuksien yli.

Sisko Istanmäen romaani oli vuonna 1995 Finlandia-palkintoehdokkaana. Laihialla syntynyt Istanmäki tuntee kuvaamansa ympäristön hyvin. Eletään 60-lukua, ja tapahtumat sijoittuvat Pohjanmaalle, vaikka sitä ei erityisesti korosteta. Elokuva on kuvattu Alavudella.

Tv-elokuvaksi romaanin on käsikirjoittanut Tove Idström ja ohjannut Heidi Köngäs.Elokuvan ensiesitys televisiossa vuonna 1998 sai kiittävän vastaanoton ja keräsi lähes 1,5 miljoonaa katsojaa.

Elokuvan pääosissa ovat Kaarina Hazard ja Mika Nuojua. Ernin hienostelevaa äitiä näyttelee Liisamaija Laaksonen ja rooleissa on muutenkin monia niminäyttelijöitä.

Näytteitä elokuvasta

Mirja Pyykkö haastatteli Hazardia elokuvan tiimoilta vuonna 1998, kun elokuva sai ensieityksensä. Puheenaiheina oli mm. naiseus miesten maailmassa. Pyykkö ja Hazard myös pohtivat, miksi elokuvasta tuli niin suosittu.

Kaarina Hazard sanoo, että elokuvassa häntä kiehtoo sekä tarina että hahmo: - Tunnen suurta hellyyttä Kaisun hahmoa kohtaan, ja tein tämän roolin mielelläni. (Pahoittelemme videossa esiintyviä häiriöitä.)

Liian paksu perhoseksi -elokuvan tekijät:

Rooleissa:
Kaarina Hazard – Kaisu
Mika Nuojua – Erni
Liisamaija Laaksonen – Ellida, Ernin äiti
Anna-Elina Lyytikäinen – Viivi, Ernin isiko
Tuula Nyman – Kaisun äiti
Jarkko Tikkanen – Eero
Maaria Rantanen – Helli
Juha Veijonen – Luari
Jaakko Saariluoma – Mauri
Piitu Uski – Anna
Minna Kangas – Sirkka
Anna-Leena Sipilä – Maikki

Tuotantotiimi:
Alkuperäisteos: Sisko Istanmäki
Tuotanto: Yleisradio 1998
Ohjaus: Heidi Köngäs
Käsikirjoitus: Tove Idström
Kuvaus: Jouko Paavonen
Äänisuunnittelu: Timo Hintikka
Lavastus: Leena Tiihonen
Pukusuunnittelu: Kirsi Manninen
Puvustus: Jaana Sivonen
Naamiointi: Jaana Mertama
Leikkaus: Lena Hemming
Tunnusmusiikki: Antero Jakoila
Graafikko: David Reilly
Tuottaja: Kari Kyrönseppä

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.