Hyppää pääsisältöön

Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä

Ketosen Kaisu on tuhti tyttö. Hän on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään vuonna 1998 katsojaennätyksiä. Myös uusinnat ovat saaneet runsaasti yleisöä.

Tarina on lämminhenkinen komedia ja rakkauskertomus isokokoisesta Kaisusta ja hintelästä Ernistä, jotka viimeisiään vetelevä kyläkauppa liittää yhteen. Kaisu lähtee kauppa-apulaiseksi Ruutinojan sekatavarakauppaan. Vastassa on konkurssin partaalla oleva kyläkauppa ja kauppaa pitävä Erni, joka on hienostelevan ja häijyn äitinsä alistama.

Ketosen Kaisu ”ei ole ihan pikkuinen ihminen”, kuten hänestä sanotaan. Kärpäsiä kuhisevan kyläkaupan hän pistää kuitenkin kuntoon. Rempseä olemus ja sitkeä puurtaminen tuottavat tulosta.

Kaisun ja Ernin suhde lämpenee rakkaudeksi, vaikka onnea varjostavat Ernin siipeilevät sukulaiset ja monet muut esteet. Roteva ja voimakastahtoinen Kaisu taistelee kuitenkin Erninsä kanssa vaikeuksien yli.

Sisko Istanmäen romaani oli vuonna 1995 Finlandia-palkintoehdokkaana. Laihialla syntynyt Istanmäki tuntee kuvaamansa ympäristön hyvin. Eletään 60-lukua, ja tapahtumat sijoittuvat Pohjanmaalle, vaikka sitä ei erityisesti korosteta. Elokuva on kuvattu Alavudella.

Tv-elokuvaksi romaanin on käsikirjoittanut Tove Idström ja ohjannut Heidi Köngäs.Elokuvan ensiesitys televisiossa vuonna 1998 sai kiittävän vastaanoton ja keräsi lähes 1,5 miljoonaa katsojaa.

Elokuvan pääosissa ovat Kaarina Hazard ja Mika Nuojua. Ernin hienostelevaa äitiä näyttelee Liisamaija Laaksonen ja rooleissa on muutenkin monia niminäyttelijöitä.

Näytteitä elokuvasta

Mirja Pyykkö haastatteli Hazardia elokuvan tiimoilta vuonna 1998, kun elokuva sai ensieityksensä. Puheenaiheina oli mm. naiseus miesten maailmassa. Pyykkö ja Hazard myös pohtivat, miksi elokuvasta tuli niin suosittu.

Kaarina Hazard sanoo, että elokuvassa häntä kiehtoo sekä tarina että hahmo: - Tunnen suurta hellyyttä Kaisun hahmoa kohtaan, ja tein tämän roolin mielelläni. (Pahoittelemme videossa esiintyviä häiriöitä.)

Liian paksu perhoseksi -elokuvan tekijät:

Rooleissa:
Kaarina Hazard – Kaisu
Mika Nuojua – Erni
Liisamaija Laaksonen – Ellida, Ernin äiti
Anna-Elina Lyytikäinen – Viivi, Ernin isiko
Tuula Nyman – Kaisun äiti
Jarkko Tikkanen – Eero
Maaria Rantanen – Helli
Juha Veijonen – Luari
Jaakko Saariluoma – Mauri
Piitu Uski – Anna
Minna Kangas – Sirkka
Anna-Leena Sipilä – Maikki

Tuotantotiimi:
Alkuperäisteos: Sisko Istanmäki
Tuotanto: Yleisradio 1998
Ohjaus: Heidi Köngäs
Käsikirjoitus: Tove Idström
Kuvaus: Jouko Paavonen
Äänisuunnittelu: Timo Hintikka
Lavastus: Leena Tiihonen
Pukusuunnittelu: Kirsi Manninen
Puvustus: Jaana Sivonen
Naamiointi: Jaana Mertama
Leikkaus: Lena Hemming
Tunnusmusiikki: Antero Jakoila
Graafikko: David Reilly
Tuottaja: Kari Kyrönseppä

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.