Hyppää pääsisältöön

Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä

Ketosen Kaisu on tuhti tyttö. Hän on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään vuonna 1998 katsojaennätyksiä. Myös uusinnat ovat saaneet runsaasti yleisöä.

Tarina on lämminhenkinen komedia ja rakkauskertomus isokokoisesta Kaisusta ja hintelästä Ernistä, jotka viimeisiään vetelevä kyläkauppa liittää yhteen. Kaisu lähtee kauppa-apulaiseksi Ruutinojan sekatavarakauppaan. Vastassa on konkurssin partaalla oleva kyläkauppa ja kauppaa pitävä Erni, joka on hienostelevan ja häijyn äitinsä alistama.

Ketosen Kaisu ”ei ole ihan pikkuinen ihminen”, kuten hänestä sanotaan. Kärpäsiä kuhisevan kyläkaupan hän pistää kuitenkin kuntoon. Rempseä olemus ja sitkeä puurtaminen tuottavat tulosta.

Kaisun ja Ernin suhde lämpenee rakkaudeksi, vaikka onnea varjostavat Ernin siipeilevät sukulaiset ja monet muut esteet. Roteva ja voimakastahtoinen Kaisu taistelee kuitenkin Erninsä kanssa vaikeuksien yli.

Sisko Istanmäen romaani oli vuonna 1995 Finlandia-palkintoehdokkaana. Laihialla syntynyt Istanmäki tuntee kuvaamansa ympäristön hyvin. Eletään 60-lukua, ja tapahtumat sijoittuvat Pohjanmaalle, vaikka sitä ei erityisesti korosteta. Elokuva on kuvattu Alavudella.

Tv-elokuvaksi romaanin on käsikirjoittanut Tove Idström ja ohjannut Heidi Köngäs.Elokuvan ensiesitys televisiossa vuonna 1998 sai kiittävän vastaanoton ja keräsi lähes 1,5 miljoonaa katsojaa.

Elokuvan pääosissa ovat Kaarina Hazard ja Mika Nuojua. Ernin hienostelevaa äitiä näyttelee Liisamaija Laaksonen ja rooleissa on muutenkin monia niminäyttelijöitä.

Näytteitä elokuvasta

Mirja Pyykkö haastatteli Hazardia elokuvan tiimoilta vuonna 1998, kun elokuva sai ensieityksensä. Puheenaiheina oli mm. naiseus miesten maailmassa. Pyykkö ja Hazard myös pohtivat, miksi elokuvasta tuli niin suosittu.

Kaarina Hazard sanoo, että elokuvassa häntä kiehtoo sekä tarina että hahmo: - Tunnen suurta hellyyttä Kaisun hahmoa kohtaan, ja tein tämän roolin mielelläni. (Pahoittelemme videossa esiintyviä häiriöitä.)

Liian paksu perhoseksi -elokuvan tekijät:

Rooleissa:
Kaarina Hazard – Kaisu
Mika Nuojua – Erni
Liisamaija Laaksonen – Ellida, Ernin äiti
Anna-Elina Lyytikäinen – Viivi, Ernin isiko
Tuula Nyman – Kaisun äiti
Jarkko Tikkanen – Eero
Maaria Rantanen – Helli
Juha Veijonen – Luari
Jaakko Saariluoma – Mauri
Piitu Uski – Anna
Minna Kangas – Sirkka
Anna-Leena Sipilä – Maikki

Tuotantotiimi:
Alkuperäisteos: Sisko Istanmäki
Tuotanto: Yleisradio 1998
Ohjaus: Heidi Köngäs
Käsikirjoitus: Tove Idström
Kuvaus: Jouko Paavonen
Äänisuunnittelu: Timo Hintikka
Lavastus: Leena Tiihonen
Pukusuunnittelu: Kirsi Manninen
Puvustus: Jaana Sivonen
Naamiointi: Jaana Mertama
Leikkaus: Lena Hemming
Tunnusmusiikki: Antero Jakoila
Graafikko: David Reilly
Tuottaja: Kari Kyrönseppä

Kommentit
  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

    Kulttuuritoimittajan elämätyön pohjalta tehty radiosarja.

    Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.