Hyppää pääsisältöön

Antwerpenin olympialaiset 1920

Antwerpenin kesäkisoissa 1920 Suomi marssi ensi kertaa oman lippunsa alla. Suomalaiset loistivat etenkin juoksuissa, heitoissa ja painissa.

Kuudennet olympiakisat pidettiin Antwerpenissä, Belgiassa 14.8.–30.8.1920.

Suomen koko saalis oli 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Paavo Nurmi voitti kolme henkilökohtaista lajia ja sai lisäksi maastojuoksun joukkuekultaa.

Kuulassa ja kiekossa tuli kaksoisvoitto, keihäänheitossa peräti nelosvoitto. Painissa Suomi sai 5 kultaa, 5 hopeaa ja 2 pronssia.

Olympialajeihin kuului myös pariluistelu, joka tosin suoritettiin jo huhtikuussa. Kultaa siinä saivat Walter Jakobsson ja Ludowika Jakobsson, josta näin tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen olympiavoittaja.

VILLE PÖRHÖLÄ otti voiton kuulantyönnössä. Näihin aikoihin olympiamatkat olivat luku sinänsä: suomalaiset tekivät laivamatkaa myrskyssä elävä karhunpentu seuranaan (leike 2).

Antwerpenissä käytiin jo harjoituksissa kovaa kuulasotaa maineikkaita amerikkalaistyöntäjiä vastaan (leike 3).

Verryttelyasuja ei tuolloin ollut käytössä: harjoitukset suoritettiin puvunhousuissa, jotka illalla taas puhdistettiin ja prässättiin. Pörhölän mukaan verryttely oli enemmänkin "hissuttelua" (leike 4).

HANNES KOLEHMAINEN päätti olympiauransa maratonkullalla. Järjestäjät eivät olleet varanneet palkintojenjakoon Suomen lippua, mutta nokkelat joukkuetoverit pelastivat tilanteen: korvaava lippu varastettiin sirkusteltan laelta (leike 5).

KALLE ANTTILA havitteli mitalia kreikkalais-roomalaisesta painista, mutta hänet houkuteltiin Suomen vapaapainijoukkueeseen. Kulta 67,5 kg:n sarjassa tuli voimallisilla salamalyönneillä (leike 6).

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto