Hyppää pääsisältöön

Linnosvuo ampui Suomelle kultaa

Pentti Linnosvuo ampui Melbournen kisoissa ensimmäisenä suomalaisena olympiakultaa. Hän teki sen sivulajissaan vapaapistooliammunnassa.

Pentti Linnosvuo (s. 1933) on menestynein ampujamme olympiatasolla. Kultaa tuli ensin Melbournessa 1956 ja sitten Tokiossa 1964. Kaikkiaan hän osallistui viisiin olympialaisiin vuosina 1952-1968.

Päälajinaan Linnosvuo piti olympiapistooliammuntaa mutta Melbournessa mitali tuli hänen sivulajissaan vapaapistooliammunnassa.

Tuulisessa säässä Williamstownin radalla hänen kerrotaan suorittaneen urakkansa nopeasti. Kilpailussa hän päätyi tasapisteisiin Neuvostoliiton Mahmud Umarovin kanssa ja voitto ratkesi uusinnassa. Siinä Linnosvuo ylsi 26 kymppiosumaan ja Umarov 24:ään.

Linnosvuon vahvuutena pidettiin voimakasta keskittymiskykyä. Sanottiin, että moni muu ampuja harjoitteli enemmän kuin hän, mutta hävisi silti hänelle kilpailuissa.

Artikkelin videossa näemme, miten Linnosvuon opiskelijatoverit juhlivat olympiavoittajaa kantamalla hänet kultatuolissa opinahjoonsa Liikemiesten kauppaopistoon Helsingin Fabianinkadulla.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto