Hyppää pääsisältöön

Sylvi Saimo ja kajakkikulta

Sylvi Saimo oli ensimmäinen nainen, joka voitti Suomelle kesäurheilulajien olympiakultaa. Se ratkesi äärimmäisen tiukassa kajakkikisassa Helsingissä 1952.

Helsingin olympiakisojen naisten kajakkiyksikköjen 500 metrin loppukilpailu 28.7.1952: Suomen Sylvi Saimo ottaa johtopaikan heti startin jälkeen. Kilpailua radiossa selostanut toimittaja Paavo Nurmi lupailee kuuntelijoille jo varmaa voittoa.

Kilpailun loppuvaiheessa Itävallan Gertrude Liebhard kirii kuitenkin Saimon lähes kiinni. Tilannetta maalilinjalla selostanut Ape Janhunen on epävarma - tuliko voitto Suomeen vai ei?

Kenttäkuulutus vapauttaa jännityksen - Sylvi Saimo on kilpailun ykkönen. Kultamitali Suomelle ja sen naisurheilulle!

Teksti: Lasse Vihonen - Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Tulokset: 1) Sylvi Saimo, Suomi 2.18,4. 2) Gertrude Liebhard, Itävalta 2.18,8. 3) Nina Savina, Neuvostoliitto 2.21,6.
Sylvi Saimon olympiaedustus oli vaakalaudalla alkukesällä 1952. Hän sai Espoon Solvassa harjoitusleirillä angiinan ja koko homma oli mennä pipariksi. Tauti onneksi hellitti muutamia viikkoja ennen kisoja ja Sylvin kunto alkoi nousta kohisten. Edustuspaikka ei kuitenkaan ollut itsestään selvä. Sylvin oli käytävä vielä karsintakilpailu Greta Grönholmin kanssa. Sylvi oli kuitenkin tuossa vaiheessa varma itsestään. Hän totesikin karsintakilpailun aamuna Grönholmille. "Kyllä jäät. Finaalissa melon minä". Ja näinhän siinä myös kävi.
Sylvi Saimo selvitti maanantaina 28.7.1952 pidetyistä alkukilpailuista tiensä samana iltana pidettyyn finaaliin. Sylvi on kuvannut päivää myöhemmin seuraavasti. "Minun elämässäni ei ole ollut pidempää päivää. Vierumäen urheiluohjaajakurssilla ollut lehtorini Lasse Vepsäläinen sai onneksi puheillaan jännitykseni laukeamaan. Se oli sitä henkistä valmennusta. Itse kisassa uhkuin sellaista henkistä voimaa, etten ennen ole sellaista tuntenut". Näyttämisen halua lisäsi vielä se, että vierelle asettui Neuvostoliiton edustaja Nina Savina. Sortavalan maalaiskunnasta evakkotielle joutunut Sylvi muisteli vannoneensa revanssihenkeä täynnä lähtöhetkellä, että "sinut ainakin voitan".
Itse kilpailussa Sylvi sai hyvän lähdön ja hän johti kilpailua selvästi puoliväliin tultaessa. Loppumatkan aikana Itävallan Gertrude Liebhard alkoi kuitenkin vimmatun takaa-ajon. Suomalaisella sisulla Sylvi selvitti kamppailun kullasta edukseen sekunnin neljän kymmenyksen erolla. Kilpailun jännitys purkautui palkintokorokkeella. "Kuka voisi sen voitonhetken tunteen selittää. Siinä minä vain seisoin kaikkeni Suomen puolesta antaneena korkeimmalla palkintopallilla, siniristin liehumista katsellen ja Maammelaulua kyyneleet silmissä kuunnellen". (LV)
SYLVI SAIMO (vuoteen 1936 saakka Sikiö) on ensimmäinen naisurheilijamme, joka on voittanut kultamitalin olympialaisissa kesäkisoissa (toinen "kultamitalinaisemme" on Heli Rantanen, joka heitti kultaa keihäässä vuonna 1996 Atlantan kisoissa). Sylvi Saimo 12.11.1914 Jaakkimassa maanviljelijä-aliupseeriperheeseen. Kotitilalla Sylvi tottui jo lapsena ruumiilliseen työhön. Sen ohella hän harrasti useitakin urheilulajeja, mm. suunnistusta. Työn ja urheilun ansiosta hänelle kehittyi nuorena tyttönä poikkeuksellisen hyvä fyysinen kunto.
Sodan aikana Sylvi Saimo joutui muiden karjalaisten mukana evakkoon. Sylvin ensimmäinen asuinpaikka Kanta-Suomen alueella oli Hämeenlinna, missä hän toimi vuosina 1946-48 keskusvankilan vartijana. Tuossa vaiheessa Sylvi alkoi etsiä itselleen uusia harrastuksia. Vappuna 1946 hän osallistui melontaretkeen, jolloin hänen kykynsä melojana huomattiin. Muutamien menestyksellisten kotimaankisojen jälkeen Sylvi oli voittamassa 1947 pohjoismaista mestaruutta kaksikossa Anne Janssonin parina. Vuotta myöhemmin hän pääsi karsintakilpailujen kautta edustamaan maatamme Lontoon olympiakisoihin. Lontoon kisoissa hän sijoittui kuudenneksi, mutta sitä Sylvi ei pahemmin surrut. Hän otti ensimmäiset olympiakisansa kokemuksen hankkimisen kannalta.
1940-luvun lopulla Sylvi taisteli naismelojien arvostuksen puolesta jopa niin kiivaasti, että oli välillä heittää kilpamelansa kokonaan järveen. Käänne Sylvin ja naismelojien arvostuksen kohdalla tapahtui kesällä 1950, jolloin hän alitti Ruovedellä Lontoossa olympiakultaa voittaneen Karen Hoffin vuoden ikäisen maailmanennätyksen. Sen jälkeen Sylvi lähetettiin Kööpenhaminassa pidettyihin melonnan MM-kisoihin. Siellä hän voitti maailmanmestaruuden yksikköjen 500 metrillä ja sai hopeaa yhdessä Greta Grönholmin kanssa kaksikkojen 1000 metrillä. Sylvi Saimo suurin urheilumenestys odotti kuitenkin omissa olympiakisoissamme 1952. Urheilu-uransa jälkeen hän hankki itselleen pienen maatilan Laukaalta.
Sylvi Saimo kuuluu niihin urheilijoihin, jotka ovat osanneet hyödyntää kilpakentillä tulleen maineen myös politiikan areenalla. Hän pääsi eduskuntaan Keskustapuolueen riveistä kolmannella yrittämällä vuonna 1966. Kansanedustajan ura kesti kolme kautta aina vuoteen 1979 saakka. Lisäksi hän oli peräti viisi kertaa presidentin valitsijamies - saavutus, johon vain hänen rinnallaan on pystynyt Johannes Virolainen. Sylvi itse on arvioinut, että poliitikkona hänen tärkeimmät saavutuksensa ovat liittyneet maaseudun naisten asemaan parantamiseen. Sylvi Saimo kuoli 12.3.2004 kotikuntansa Laukaan terveyskeskuksessa, missä hän oli toipumassa vakavasta sairauskohtauksesta. (LV)

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.