Hyppää pääsisältöön

Tukholman olympialaiset 1912

Tukholmassa pidetyt viidennet olympialaiset olivat Suomen läpimurtokisat. Hannes Kolehmainen juoksi maansa maailmankartalle.

Tietolaatikko

Tukholman olympialaiset järjestettiin 6.-15.7.1912. Suomalaiset toivat niistä tuliaisinaan yhteensä 9 kultamitalia, 8 hopeaa ja 9 pronssia.

Armas Taipale heitti kaksi kiekkokultaa, ja keihäässä Suomi otti Julius Saariston johdolla kolmoisvoiton. Painissa saatiin kolme kultaa. Mitalitili avattiin myös ammunnassa ja purjehduksessa. Jalkapallossa saavutettiin kaikkien aikojen menestys: neljäs sija.

Tukholman kisojen avajaisissa Suomen joukkueen olisi kuulunut marssia Venäjän lipun perässä. Suomalaiset pitivät kuitenkin 50 metrin raon venäläisiin ja kantoivat pahvipalalle tekstattua FINLAND-kylttiä seipään nenässä.

Hannes Kolehmainen kahmi kultaa 5000 metrillä, kymppitonnilla ja maastojuoksussa. Lisäksi hän sai hopeaa maastojuoksun joukkuekilpailussa.

Julius Saaristo voitti kultaa kahden käden keihäänheitossa, vaikka suomalaisviskojille tarjottiinkin "veteliä ruotsalaiskeihäitä".

Jalmari (Hjalmar) Kivenheimo sai hopeaa joukkuevoimistelussa. Norjalainen arvostelutuomari veti törkeästi kotiinpäin, Kivenheimo muistelee katkerasti.

Emil Väre voitti kreikkalais-roomalaisen painin 67,5 kg:n sarjan. Loppuottelut käytiin tuolloin ratkaisuun saakka, ja ne saattoivat venähtää 5-11 tunnin pituisiksi. Ruotsalainen vastustaja veti Väreeltä peukalon sijoiltaan.

Jussi Jaakonaho oli Suomen pyöräilyn johtohahmo 1910-luvulla. Tukholman kisoissa häneltä puhkesi kumi, eikä ruotsalaisilta herunut apua.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.