Hyppää pääsisältöön

Ateenasta Lontooseen

Nykyajan olympiahistoria alkoi Ateenan kisoista vuonna 1896. Ensimmäiset suomalaiset olivat mukana vasta vuoden 1906 "välikisoissa" - Itävallan lipun alla.

Vuoden 1896 jälkeen olympiahistoria jatkui Pariisin (1900) ja St. Louisin (1904) kesäkisoilla. Kreikkalaiset järjestivät vuonna 1906 kisat, joita ei kuitenkaan lueta virallisiksi olympialaisiksi.

Näissä Ateenan nk. välikisoissa oli mukana neljä suomalaisurheilijaa omalla kustannuksellaan. Avajaisissa he eivät halunneet marssia Venäjän lipun alla, joten itävaltalaiset ottivat suomalaiset mukaansa. Avajaisista poistuttiin sitten USA:n tunnusten alla.

VERNER JÄRVINEN eli Isä-Järvinen oli aikansa suomalainen ihmemies. Moniosaaja otti kiekossa pronssia, selviytyi keihäässä viidenneksi ja työnsi kuulaakin pisimmälle. Tulos tosin hylättiin tekniikkavirheen vuoksi.

Antiikin kiekonheitto oli Järviselle vieras laji. Hän seurasi kuitenkin sen harjoituksia jonkin aikaa, totesi osaavansa itsekin ja viskasi kilpailussa kultaa.

VERNER WECKMAN oli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja. Hän sai kreikkalais-roomalaisessa painissa kultaa sekä Ateenan välikisoissa (85 kg) että Lontoon olympialaisissa vuonna 1908 (93 kg). Painiottelut kysyivät kuntoa, sillä ne käytiin aukean taivaan alla paahtavassa auringonpaisteessa.

TOIVO NESTORI ARO oli Suomen ensimmäinen kansainvälisen tason uimahyppääjä. Muiden maanmiestensä tapaan hän pääsi Lontoossa ensi kertaa ihmettelemään tomaatteja, banaaneja ja muita eksoottisia hedelmiä.

Aro selviytyi Lontoon kisoissa loppukilpailuun, mutta kukaan ei huomannut ilmoittaa hänelle niiden ajankohtaa. Ei ollut muutenkaan epätavallista, että kilpailijat myöhästyivät oman lajinsa startista.

Teksti: Jukka Lindfors