Hyppää pääsisältöön

Siivoton juttu on komedia lama-ajan Suomesta

Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää. Mainion komedian pääosissa ovat Kai Lehtinen ja Pertti Koivula.

Työttömät kaverukset perustavat siivousfirman. Laitteet hommataan Ruotsista ja 5000 markan alkupääoma pankista.

Kummallakaan veijarilla ei ole alan kokemusta. Bisnekset tahtovat mennä kiville ja kaiken hyvän päälle vaimokin haluaa eron.

Vaikka maailma puistelee kaveruksia kovalla kädellä, usko parempaan huomiseen on vankka.

Kohellus seikkailusta toiseen jatkuu junttimeningillä. Välillä houkuttimena ovat myös vieraat naiset, sillä ystävyksillä riittää silmää rehevälle reidelle.

Tapio Piiraisen käsikirjoittama ja ohjaama tv-elokuva Siivoton juttu on komedia lama-ajan Suomesta. Elokuva kertoo firman perustamisen helppoudesta ja vaikeudesta. Siivoojien nopearytminen elämä täyttyy pesukoneista, kiihkeistä ihmissuhteista, vaikeista työasennoista, räjäytyksistä ja kohtalokkaista naisista.

Vuonna 1997 valmistuneen tv-elokuvan rooleissa on iso joukko nimekkäitä näyttelijöitä: Kai Lehtinen, Pertti Koivula, Saara Pakkasvirta, Maarit Peltomaa, Tommi Korpela ja Risto Kaskilahti.

Siivoton juttu -elokuvan tekijät:

Rooleissa:
Kai Lehtinen - Rauno "Rane" Vekkilä
Pertti Koivula - Kokki
Maarit Peltomaa - Tuula Vekkilä
Saara Pakkasvirta - Anoppi
Mia Raski - Arja
Risto Salmi - Pannimaa, talonmies
Taisto Reimaluoto - Pietu
Pekka Huotari - Kautto
Pekka Autiovuori - Pankinjohtaja
Risto Aaltonen - Sopimuspäällikkö
Ossi Ahlapuro - Isännöitsijä
Timo Eränkö - Tossavainen
Risto Kaskilahti - Toimittaja
Mari Vainio - Lentoemäntä Seija Komulainen
Tuula Nyman - Vanha rouva
Olli Ikonen - TV-lupatarkastaja
Tommi Korpela - Mies leipäjonossa
Markku Maalismaa - Tullimies
Ari-Kyösti Seppo - Tullimies
Aarno Sulkanen - Huoltoaseman omistaja
Heikki Nousiainen - Rehtori
Seppo Pääkkönen - Poliisi
Jukka Kärkkäinen - Poliisi
Olavi Ahonen - Mies metsässä
Heikki Kahila - Juontaja
Jaakko Kytömaa - Supon mies
Heikki Määttänen - Valokuvien ostaja
Jari Pehkonen - Automyyjä
Laura Malmivaara - Nainen laivalla
Elina Orpana - Nainen laivalla
Oiva Lohtander - Uutistenlukija (ääni)

Tuotantotiimi:
Tuotanto: Yleisradio 1997
Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Piirainen
Tuottaja: Kari Kyrönseppä
Säveltäjä: Jussi Olkinuora
Musiikki: Pekka Marjanen ja Juhani Syrjälä
Kuvaaja: Pauli Bessonoff
Kameramies: Hannu Kettunen
Värinmäärittely: Pekka Mäkelä
Äänitys: Urpo Ikonen, Raimo Penttilä, Ahti Korhonen ja Olavi Viljakainen
Valaisu: Esko Viitala, Eero Poskela, Juha-Pekka Leskinen ja Ambas Vanhatalo
Lavastus: Julia Tallgren
Puvustus: Pentti Tillder
Naamiointi: Marianne Loppi
Erikoistehosteet: Esko Kares, Kimi Seppänen ja Jari Pekkinen
Graafikko: David Reilly

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.