Hyppää pääsisältöön

Pauli Nevalan "kaamea heitto"

"Hei hei hei, Suomi johtaa keihäänheittoa!" Pauli Nevala uusi suomalaisen keihäänheiton olympiamestaruuden 16 vuoden takaa Tokiossa 1964.

Tietolaatikko

Keihästulokset: 1) Pauli Nevala 82.66 2) Gergely Kulcsar Unkari 82.32 3) Janis Lusis Neuvostoliitto 80.57

Pauli Nevalan valmistautuminen Tokion olympiakisoihin ei sujunut aivan ennakkosuunnitelmien mukaan. Hän oli alkukesällä 1964 hyvässä kunnossa ja heitti muutaman kerran yli 80 metrin. Keskikesällä Nevalan heittotyyli kuitenkin rikkoontui ja elokuun alussa hän joutui vielä autokolariin. Jälkikäteen ajatellen kolari oli Nevalan kannalta kuin onni onnettomuudessa. Hän itse on muistellut olympialaisiin valmistautumistaan seuraavasti. "Tyyli oli keskikesällä aivan sekaisin. Kun sain autokolarissa lasinsiruja silmiini, niin sain hyvän syyn keskittyä kuukauden ajan täysin tyylivirheeni korjaamiseen. En osallistunut edes Kalevan kisoihin. .. Olimme talvella liiton valmentajan johdolla tehneet noin 20.000 heittoa kuulalla. Kun heittää kuulaa, niin siinä ranne retkahtaa alas taakse. Tämä virhe jäi ainakin minulle myös keihästä heitettäessä. Onneksi huomasin sairaslomani aikana tämän virheen. Minut oli valittu olympialaisiin jo heinäkuun lopulla, joten näyttöpakkoa ei enää ollut. Sain rauhassa viritellä kuntoani".
Kunnon virittely onnistui ja tulokset nähtiin Tokion kisojen keihäsfinaalissa 14.10.1964. Kilpailu käytiin tihkusateisessa säässä. Puolan Januzs Sidlo avasi kisan upeasti heittämällä ensimmäisellä kierroksella 80,17. Kolmannen kierroksen jälkeen kilpailua johti Neuvostoliiton Janis Lusis. Suomen Pauli Nevala oli neljäntenä tuloksella 78,39. Neljännellä kierroksella alkoi tapahtua. Unkarin Kulcsar vetäisi 82,32. Unkarilaisen ilme kertoi, että hän uskoi jo voittavansa koko kilpailun. Mutta sitten tulee vuoroon Pauli Nevala. Hän ei erityisesti keskittynyt suoritukseensa, vaan lähti nopeasti vauhtiin, joka ristiaskelten jälkeen melkein pysähtyi. Veto oli kuitenkin voimakas ja keihäs lensi hyvässä asennossa yli 82 metrin.
Nevala on itse muistellut tätä urheilu-uransa tärkeintä heittoa seuraavasti. "Kun repäisin, niin tunsin, että rajusti lähti. Mutta en aluksi huomannut, mihin asti meni. Oli semmoista hälinää. Kuuluttajakin molotti aina monilla kielillä ja mittamiehet juoksi eteen. Kansa kyllä villisti huusi, mutta mistä sen tietää, mille kulloinkin huutaa". Lopulta Nevala marssi toimitsijoiden luokse katsomaan heittonsa mittaa. Tulosliuskassa luki numerot 82,66. "Jumalauta, olen siirtynyt kisan johtoon", Pauli huudahtaa suomalaiselle kilpakumppanilleen Jorma Kinnuselle. Ja Paulin tulos piti kilpailun loppuun saakka. Näin Pauli Nevalasta tuli Tokion olympiakisojen ensimmäinen ja ainoa suomalainen yleisurheilun kultamitalisti. Samalla hän palautti suomalaisen yleisurheilun kultamitalikantaan olympiatasolla 16 vuoden jälkeen. Edellinen yleisurheilun kultamitalisti Tapio Rautavaara lähettikin Nevalalle onnittelusähkeen, jossa oli tervehdys: "Vain rämäpäät voittavat kultamitalin. Onnittelen".
Yleisradiossa liikkuvan perinnetiedon mukaan näytteenä oleva Juhani Haapasen heittoselostus on pieni huijaus. Tarinan mukaan Haapaselta jäi po. heitto kokonaan huomaamatta. Kun kilpailun aikana selvisi, että Nevala tulee voittamaan kultamitalin, Haapanen teki äkkiä voittoheiton selostuksen "omasta päästään" suomalaisia radiokuuntelijoita varten. Paavo Noposen kuvaus palkintojen jaosta on sen sijaan "aitoa tavaraa". Tokion olympiakisojen keihäänheiton tulokset kärjen osalta: 1. Pauli Nevala, Suomi, 82,66. 2. Gergely Kulcsar, Unkari, 82,32 ja 3. Janis Lusis, Neuvostoliitto, 80,57. (LV)

PAULI LAURI NEVALA syntyi Pohjassa 30.11.1940, mutta kotipaikka lapsuudesta saakka on ollut Teuva. Nevala edusti koko aktiiviuransa ajan Teuvan Rivakkaa. Sähköasentajan koulutuksen saanut Pauli Nevala kohosi Suomen keihäänheittäjien eliittiin varsin nuorena. Hän voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jo vuonna 1961. Samana vuonna syntyi myös Suomen ennätys 84,23. Urheilu-uran huippu osui Tokion kisoihin 1964, joista tuliaisina oli kultamitali. Olympiavuoden jälkeen Nevalan tuloskehitys kuitenkin taantui. Vuonna 1963 heitetty ennätys 86,33 säilyi vuoteen 1969 saakka.
Pauli pääsi uudelleen maailman huippuheittäjien joukkoon Budapestin EM-kisoissa vuonna 1966. Hän oli silloin EM-kisojen neljäs tuloksella 80,36. Samana vuonna hän ylitti neljäntenä miehenä maailmassa myös 90 metrin rajan. Nevalan uuden tulemisen taustalla oli hormonit, joiden käyttöä ei tuolloin oltu vielä kielletty. Pauli on itse muistellut asiaa seuraavasti. "Olimme Jorman (Kinnunen) kanssa katselleet, kun itäblokin vanhat konkarit alkoivat yhtäkkiä parantaa selkeästi tuloksiaan. Lopulta saimme heiltä kuulla, että hormonipillerit siinä takana olivat. Saimme heiltä itsekin niitä ja kyllä ne auttoivat. Tosin muu elimistö ei aina pysynyt lihasten kasvun mukana". Vaikka hormonipillerit auttoivat tuloksien teossa, niillä oli omat ja urheilu-uran kannalta kohtalokkaatkin haittavaikutuksensa. Pauli Nevala rikkoi näet kilpailumatkalla vuonna 1971 Norsunluurannikolla pidetyissä kilpailuissa olkapäänsä. Lihakset repesivät vetovaiheessa niin pahoin, että hänen keihäsuransa päättyi siihen kuin veitsellä leikaten.
Aktiiviaikanaan Pauli Nevala tunnettiin suorapuheisena miehenä, joka ei kuvia kumartanut. Hän paukautti useita kertoja julki mielipiteensä mm. urheilujohtajista. Nämä lausunnot tulehduttivat hänen ja urheiluliiton johdon väliset suhteet useaan otteeseen. Aktiiviaikansa jälkeen Pauli Nevala valmensi useita suomalaisia huippuheittäjiä, kuten esim. Hannu Siitosta ja Päivi Alafranttia. "Nevalan talliin" ovat kuuluneet myös pikajuoksija Antti Rajamäki ja EE-leuanvetäjä Heikki Kangas. "Siviilissä" Pauli Nevala on työskennellyt urheilu- ja raittiusohjaajana sekä yksityisyrittäjänä. (LV)

Tokion kansallisstadion 14.10.1964 ja olympiakisojen keihäänheiton loppukilpailu: Keihäskisan kolmannen kierroksen jälkeen kilpailua johti Neuvostoliiton Janis Lusis. Nevala oli neljäntenä tuloksella 78,39.

Neljännellä kierroksella alkoi tapahtua. Unkarin Kulcsar vetäisi 82,32. Ilme kertoi, että hän uskoi jo voittavansa koko kilpailun.

Pauli Nevala lähtee neljänteen suoritukseensa. Hän ei erityisesti keskittynyt suoritukseensa, vaan lähti nopeasti vauhtiin, joka ristiaskelten jälkeen melkein pysähtyi, mutta veto on raju. Radioselostaja Juhani Haapasen sanoin "kaamea heitto" kantaa 82.66, ja Nevala menee kilpailun johtoon.

Nevala ei itse ollut aluksi selvillä heittonsa pituudesta. ”Oli semmoista hälinää. Kuuluttajakin molotti aina monilla kielillä ja mittamiehet juoksi eteen. Kansa kyllä villisti huusi, mutta mistä sen tietää, mille kulloinkin huutaa".

Lopulta Nevala marssi toimitsijoiden luokse katsomaan heittonsa mittaa. Tulosliuskassa luki numerot 82,66. "Jumalauta, olen siirtynyt kisan johtoon", hän huudahti kilpakumppanilleen Jorma Kinnuselle.

Tulos pitää kilpailun loppuun saakka, ja Pauli Nevala palauttaa suomalaisen yleisurheilun 16 vuoden jälkeen kultakantaan olympiatasolla. Palkintojen jaon yhteydessä kajahtaa "Maamme" reippaana, japanilaisena sovituksena.

Teksti: Lasse Vihonen - Jukka Lindfors

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.