Hyppää pääsisältöön

Pauli Nevalan "kaamea heitto"

"Hei hei hei, Suomi johtaa keihäänheittoa!" Pauli Nevala uusi suomalaisen keihäänheiton olympiamestaruuden 16 vuoden takaa Tokiossa 1964.

Tietolaatikko

Keihästulokset: 1) Pauli Nevala 82.66 2) Gergely Kulcsar Unkari 82.32 3) Janis Lusis Neuvostoliitto 80.57

Pauli Nevalan valmistautuminen Tokion olympiakisoihin ei sujunut aivan ennakkosuunnitelmien mukaan. Hän oli alkukesällä 1964 hyvässä kunnossa ja heitti muutaman kerran yli 80 metrin. Keskikesällä Nevalan heittotyyli kuitenkin rikkoontui ja elokuun alussa hän joutui vielä autokolariin. Jälkikäteen ajatellen kolari oli Nevalan kannalta kuin onni onnettomuudessa. Hän itse on muistellut olympialaisiin valmistautumistaan seuraavasti. "Tyyli oli keskikesällä aivan sekaisin. Kun sain autokolarissa lasinsiruja silmiini, niin sain hyvän syyn keskittyä kuukauden ajan täysin tyylivirheeni korjaamiseen. En osallistunut edes Kalevan kisoihin. .. Olimme talvella liiton valmentajan johdolla tehneet noin 20.000 heittoa kuulalla. Kun heittää kuulaa, niin siinä ranne retkahtaa alas taakse. Tämä virhe jäi ainakin minulle myös keihästä heitettäessä. Onneksi huomasin sairaslomani aikana tämän virheen. Minut oli valittu olympialaisiin jo heinäkuun lopulla, joten näyttöpakkoa ei enää ollut. Sain rauhassa viritellä kuntoani".
Kunnon virittely onnistui ja tulokset nähtiin Tokion kisojen keihäsfinaalissa 14.10.1964. Kilpailu käytiin tihkusateisessa säässä. Puolan Januzs Sidlo avasi kisan upeasti heittämällä ensimmäisellä kierroksella 80,17. Kolmannen kierroksen jälkeen kilpailua johti Neuvostoliiton Janis Lusis. Suomen Pauli Nevala oli neljäntenä tuloksella 78,39. Neljännellä kierroksella alkoi tapahtua. Unkarin Kulcsar vetäisi 82,32. Unkarilaisen ilme kertoi, että hän uskoi jo voittavansa koko kilpailun. Mutta sitten tulee vuoroon Pauli Nevala. Hän ei erityisesti keskittynyt suoritukseensa, vaan lähti nopeasti vauhtiin, joka ristiaskelten jälkeen melkein pysähtyi. Veto oli kuitenkin voimakas ja keihäs lensi hyvässä asennossa yli 82 metrin.
Nevala on itse muistellut tätä urheilu-uransa tärkeintä heittoa seuraavasti. "Kun repäisin, niin tunsin, että rajusti lähti. Mutta en aluksi huomannut, mihin asti meni. Oli semmoista hälinää. Kuuluttajakin molotti aina monilla kielillä ja mittamiehet juoksi eteen. Kansa kyllä villisti huusi, mutta mistä sen tietää, mille kulloinkin huutaa". Lopulta Nevala marssi toimitsijoiden luokse katsomaan heittonsa mittaa. Tulosliuskassa luki numerot 82,66. "Jumalauta, olen siirtynyt kisan johtoon", Pauli huudahtaa suomalaiselle kilpakumppanilleen Jorma Kinnuselle. Ja Paulin tulos piti kilpailun loppuun saakka. Näin Pauli Nevalasta tuli Tokion olympiakisojen ensimmäinen ja ainoa suomalainen yleisurheilun kultamitalisti. Samalla hän palautti suomalaisen yleisurheilun kultamitalikantaan olympiatasolla 16 vuoden jälkeen. Edellinen yleisurheilun kultamitalisti Tapio Rautavaara lähettikin Nevalalle onnittelusähkeen, jossa oli tervehdys: "Vain rämäpäät voittavat kultamitalin. Onnittelen".
Yleisradiossa liikkuvan perinnetiedon mukaan näytteenä oleva Juhani Haapasen heittoselostus on pieni huijaus. Tarinan mukaan Haapaselta jäi po. heitto kokonaan huomaamatta. Kun kilpailun aikana selvisi, että Nevala tulee voittamaan kultamitalin, Haapanen teki äkkiä voittoheiton selostuksen "omasta päästään" suomalaisia radiokuuntelijoita varten. Paavo Noposen kuvaus palkintojen jaosta on sen sijaan "aitoa tavaraa". Tokion olympiakisojen keihäänheiton tulokset kärjen osalta: 1. Pauli Nevala, Suomi, 82,66. 2. Gergely Kulcsar, Unkari, 82,32 ja 3. Janis Lusis, Neuvostoliitto, 80,57. (LV)

PAULI LAURI NEVALA syntyi Pohjassa 30.11.1940, mutta kotipaikka lapsuudesta saakka on ollut Teuva. Nevala edusti koko aktiiviuransa ajan Teuvan Rivakkaa. Sähköasentajan koulutuksen saanut Pauli Nevala kohosi Suomen keihäänheittäjien eliittiin varsin nuorena. Hän voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jo vuonna 1961. Samana vuonna syntyi myös Suomen ennätys 84,23. Urheilu-uran huippu osui Tokion kisoihin 1964, joista tuliaisina oli kultamitali. Olympiavuoden jälkeen Nevalan tuloskehitys kuitenkin taantui. Vuonna 1963 heitetty ennätys 86,33 säilyi vuoteen 1969 saakka.
Pauli pääsi uudelleen maailman huippuheittäjien joukkoon Budapestin EM-kisoissa vuonna 1966. Hän oli silloin EM-kisojen neljäs tuloksella 80,36. Samana vuonna hän ylitti neljäntenä miehenä maailmassa myös 90 metrin rajan. Nevalan uuden tulemisen taustalla oli hormonit, joiden käyttöä ei tuolloin oltu vielä kielletty. Pauli on itse muistellut asiaa seuraavasti. "Olimme Jorman (Kinnunen) kanssa katselleet, kun itäblokin vanhat konkarit alkoivat yhtäkkiä parantaa selkeästi tuloksiaan. Lopulta saimme heiltä kuulla, että hormonipillerit siinä takana olivat. Saimme heiltä itsekin niitä ja kyllä ne auttoivat. Tosin muu elimistö ei aina pysynyt lihasten kasvun mukana". Vaikka hormonipillerit auttoivat tuloksien teossa, niillä oli omat ja urheilu-uran kannalta kohtalokkaatkin haittavaikutuksensa. Pauli Nevala rikkoi näet kilpailumatkalla vuonna 1971 Norsunluurannikolla pidetyissä kilpailuissa olkapäänsä. Lihakset repesivät vetovaiheessa niin pahoin, että hänen keihäsuransa päättyi siihen kuin veitsellä leikaten.
Aktiiviaikanaan Pauli Nevala tunnettiin suorapuheisena miehenä, joka ei kuvia kumartanut. Hän paukautti useita kertoja julki mielipiteensä mm. urheilujohtajista. Nämä lausunnot tulehduttivat hänen ja urheiluliiton johdon väliset suhteet useaan otteeseen. Aktiiviaikansa jälkeen Pauli Nevala valmensi useita suomalaisia huippuheittäjiä, kuten esim. Hannu Siitosta ja Päivi Alafranttia. "Nevalan talliin" ovat kuuluneet myös pikajuoksija Antti Rajamäki ja EE-leuanvetäjä Heikki Kangas. "Siviilissä" Pauli Nevala on työskennellyt urheilu- ja raittiusohjaajana sekä yksityisyrittäjänä. (LV)

Tokion kansallisstadion 14.10.1964 ja olympiakisojen keihäänheiton loppukilpailu: Keihäskisan kolmannen kierroksen jälkeen kilpailua johti Neuvostoliiton Janis Lusis. Nevala oli neljäntenä tuloksella 78,39.

Neljännellä kierroksella alkoi tapahtua. Unkarin Kulcsar vetäisi 82,32. Ilme kertoi, että hän uskoi jo voittavansa koko kilpailun.

Pauli Nevala lähtee neljänteen suoritukseensa. Hän ei erityisesti keskittynyt suoritukseensa, vaan lähti nopeasti vauhtiin, joka ristiaskelten jälkeen melkein pysähtyi, mutta veto on raju. Radioselostaja Juhani Haapasen sanoin "kaamea heitto" kantaa 82.66, ja Nevala menee kilpailun johtoon.

Nevala ei itse ollut aluksi selvillä heittonsa pituudesta. ”Oli semmoista hälinää. Kuuluttajakin molotti aina monilla kielillä ja mittamiehet juoksi eteen. Kansa kyllä villisti huusi, mutta mistä sen tietää, mille kulloinkin huutaa".

Lopulta Nevala marssi toimitsijoiden luokse katsomaan heittonsa mittaa. Tulosliuskassa luki numerot 82,66. "Jumalauta, olen siirtynyt kisan johtoon", hän huudahti kilpakumppanilleen Jorma Kinnuselle.

Tulos pitää kilpailun loppuun saakka, ja Pauli Nevala palauttaa suomalaisen yleisurheilun 16 vuoden jälkeen kultakantaan olympiatasolla. Palkintojen jaon yhteydessä kajahtaa "Maamme" reippaana, japanilaisena sovituksena.

Teksti: Lasse Vihonen - Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto