Hyppää pääsisältöön

Lahja kertoo tarinan siitä, kun sänkyhommat eivät pelitä

Leilalla ja Jounilla eivät oikein sänkyhommat pelitä. Kun lasta ei kuulu, vauvakuumetta poteva Leila päättää turvautua vieraan apuun. Matti Ijäksen vuonna 1997 valmistunut tv-elokuva Lahja käsittelee arkaa aihetta komedian keinoin. Pääosissa nähdään Kaija Pakarinen, Pirkka-Pekka Petelius ja Antti Litja.

Leila lähtee etsimään sopivaa miestä lapsentekohommiin. Hän pysähtyy pieneen kylään, jossa halukkaita uroita pyörii vaivaksi asti.

Tarjolla on miehiä petipuuhiin kunnan nimismiehestä lähtien. On rehvakkaita sällejä, vierasta vokottelevia ukkomiehiä ja salaperäinen, karkumatkalla oleva mopopoika.

Vaikka vauvakuume on kova, kenen tahansa sänkyyn Leila ei suostu. Lopulta valinta onkin yllättävä.

Jos yrittää kumin kanssa päälle, niin tiedät mitä teet

Matti Ijäksen käsikirjoittama ja ohjaama tv-elokuva Lahja käsittelee arkaa aihetta. Vaikka teemoina ovat lapsettomuus, keski-iän kriisi ja monimutkaiset ihmissuhteet, on elokuva luonteeltaan komedia.

Otteita elokuvasta

Lahja, elokuvan tekijät

Rooleissa:
Kaija Pakarinen – Leila
Antti Litja – Kuitunen
Pirkka-Pekka Petelius – Jouni
Kristiina Elstelä – Hannele
Turo Rannema – Jasso
Aake Kalliala – Matinlassi
Jari Pehkonen – Törmänen

Tuotantotiimi:
Käsirkijoitus: Matti Ijäs, Heikki Vuento, Auli Mantila
Ohjaus: Matti Ijäs
Apulaisohjaus: Auli Mantila
Tuottaja: Kari Kyrönseppä
Tuotantopäällikkö: Ulla Löppönen
Kuvaus: Pauli Sipiläinen
Äänisuunnittelu: A-P Heikkinen
Lavastus: Paula Salonen
Leikkaus: Pipsa Valavaara
Puvustus: Outi Harjupanta
Säveltäjä: Jarmo Savolainen
Naamioitsija: Zoe Burtsow
Valot: Esko Viitala ja Juha-Pekka Leskinen
Järjestäjä: Karina Savolainen
Kuvaussihteeri: Mari Karonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto