Hyppää pääsisältöön

"Rauhanenkeli" ja Nurmi olivat Helsingin olympia-avajaisten vetonauloja

Presidentti Paasikivi avaa kisat, toinen kansallinen suurmies Paavo Nurmi tuo soihdun stadionille, ja "rauhanenkeli" yllättää järjestelijät.

Presidentti J. K. Paasikivi avaa Helsingin olympialaiset ranskaksi, englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. 3000 kyyhkystä lähetetään lentoon ja 21 kunnialaukausta ammutaan.

Eräiden ulkomaisten joukkueiden kurinalaisuudessa on toimittajasta toivomisen varaa.

Olympiasoihdun tuo stadionille Paavo Nurmi. Hän sytyttää olympiatulen ja vie soihdun sen jälkeen tornin juurelle, josta useat miehet vuorotellen kuljettavat sen torniin. Tornissa olympiatulen sytyttää Hannes Kolehmainen.

Sateisen tilaisuuden keskeyttää yllättäen puhujalavalle juokseva valkopukuinen nainen, joka ehtii sanoa mikrofoniin vain muutaman sanan, ennen kuin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erik von Frenckell taluttaa hänet pois.

Kyseessä oli saksalainen "rauhanenkeli" Barbara Rotbraut-Pleyer, joka halusi puhua rauhanaatteen puolesta. Monet luulivat häntä Armi Kuuselaksi.

Olympiavalan vannoo kaksinkertainen olympiavoittaja, voimistelija Heikki Savolainen.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto