Hyppää pääsisältöön

Kalliomäki kurkotti olympiahopealle

Antti Kalliomäki toi Suomelle kaikkien aikojen kolmannen seiväsmitalin Montrealin kesäolympialaisista vuonna 1976.

Tietolaatikko

Suomen seiväsmiesten ensimmäisen olympiamitalin sai Erkki Kataja hopeahypyllään Lontoossa 1948. Eeles Landström sijoittui pronssille Roomassa 1960.

Montrealin seiväskisan voitti Tadeusz Slusarski tuloksella 550. Kalliomäki ylitti riman väpättäessä saman korkeuden, samoin USA:n David Roberts.

555 cm:sta yritti vielä viisi miestä, mutta kaikki epäonnistuivat. Roberts jätti tämän korkeuden väliin ja yritti suoraan 560 cm:ä, josta ei kuitenkaan selviytynyt.

Olympiahopea jäi Kalliomäen parhaaksi urheilusaavutukseksi. Aktiiviuransa jälkeen hän siirtyi politiikkaan. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 1983 ja eri ministeritehtävissä vuosina 1995-1999 ja 2003-2007.

Levollisen oloinen, kylmäpäisenä pidetty hyppääjä oli "sisältä täyttä tulta ja tappuraa", arvioi urheilutoimittaja Urho Salo oheisessa videossa.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto