Kalliomäki kurkotti olympiahopealle

Antti Kalliomäki ylittää riman. Kuva: Yle kuvanauha Antti Kalliomäki

Julkaistu 09.06.2008 - 13:00. Päivitetty 02.07.2021 - 13:30

Antti Kalliomäki toi Suomelle kaikkien aikojen kolmannen seiväsmitalin Montrealin kesäolympialaisista vuonna 1976.

Suomen seiväsmiesten ensimmäisen olympiamitalin sai Erkki Kataja hopeahypyllään Lontoossa 1948. Eeles Landström sijoittui pronssille Roomassa 1960.

Montrealin seiväskisan voitti Tadeusz Slusarski tuloksella 550. Kalliomäki ylitti riman väpättäessä saman korkeuden, samoin USA:n David Roberts.

555 cm:sta yritti vielä viisi miestä, mutta kaikki epäonnistuivat. Roberts jätti tämän korkeuden väliin ja yritti suoraan 560 cm:ä, josta ei kuitenkaan selviytynyt.

Olympiahopea jäi Kalliomäen parhaaksi urheilusaavutukseksi. Aktiiviuransa jälkeen hän siirtyi politiikkaan. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 1983 ja eri ministeritehtävissä vuosina 1995–1999 ja 2003–2007.

Levollisen oloinen, kylmäpäisenä pidetty hyppääjä oli "sisältä täyttä tulta ja tappuraa", arvioi urheilutoimittaja Urho Salo oheisessa videossa.

Katso myös

Wikipedia: Antti Kalliomäki (fi.wikipedia.org)

Kommentit

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Suomalaisessa kansanuskossa vilisee jumalia ja haltijoita, pyhyys löytyy metsästä

Tutustu jumalien, haltijoiden ja myyttisen metsän maailmaan.

Ennen kristinuskon tuloa suomalaiseen uskoon kuuluivat monenlaiset jumalat, yhteys luontoon sekä vainajien palvonta. Elävä arkisto sukeltaa jumalien, haltijoiden ja myyttisen metsän maailmaan, josta löytyy paljon annettavaa myös nykyihmiselle.

Suomessa kesäaika otettiin käyttöön keväällä 1981

"Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole."

"Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole", informoi uutisjuttu tuolloin. Kesäajan uskottiin säästävän ennen kaikkea energiaa. Syksyllä, palatessa jälleen talviaikaan, liikennöiviä pikajunia seisotettiin tunnin ajan asemilla tyhjän panttina aikataulusyihin vedoten.