Hyppää pääsisältöön

Kymmenellä pennillä siirappia

Vappu on unohtelevainen pikkutyttö. Saattaakseen tyttärensä kuuliaisemmaksi antaa äiti hänelle kasvatusmielessä pienen tehtävän.

Tietolaatikko

Kirjalija Teuvo Pakkala (1862-1925) lasketaan 1880-1890-lukujen realisteihin ja häntä on usein kutsuttu myös naturalistiksi.
Karun ja köyhän lapsuuden kokenut Pakkala teki monipuolisen uran kirjailijana, lehtimiehenä ja kääntäjänä.
Minna Canthin ohella häntä on myös kutsuttu suomalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi merkittäväksi kaupunkirealistiksi. Pakkala tunnetaan etenkin lastenkuvauksistaan.

"Mikähän tuossa meidän Vapussa on vikana, kun unohtaa kaiken. Lähetti hänet mille asialle tahansa niin aina unohtaa", äiti ihmettelee.

Jotta tyttö oppisi painamaan asiat paremmin mieleensä, antaa äiti hänelle tehtävän, jonka laimintyönnistä seuraisi se tavanomainen pelote.

"Mene ostamaan kymmenellä pennillä siirappia. Ellet muista, niin tuo palatessasi itse vitsat", hän sanoo.

Vappu painaa tehtävän mieleensä visusti. Kauppareissulla hän kohtaa joukon houkutuksia, mutta ohittaa ne päättäväisesti. Kaupalle vihdoin saavuttuaan hänen ajatuksensa alkavat kuitenkin lentää.

Yllättävän loppuratkaisun ansiosta ihme tapahtuu, ja Vappu muistaa vastedes kaikki tehtävänsä leikiten.

Dramatisointi perustuu Teuvo Pakkalan vuonna 1895 julkaisemaan novelliin "Ihme ja kumma". Filmin pääosassa nähdään Kirsi Järvinen, musiikin on säveltänyt Jorma Panula.

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto