Hyppää pääsisältöön

Rechardt luovi olympiakullan

Esko Rechardt purjehti Suomelle lajinsa ensimmäisen olympiakullan Moskovan kisoissa 1980. Itse kisa käytiin liki kotivesillä Tallinnan edustalla.

Tietolaatikko

Helsinkiläinen diplomi-insinööri Esko "Rekku" Rechardt (s. 1958) saavutti olympiakullan lisäksi Finnjollissa Pohjoismaiden mestaruuspurjehduksessa pronssia 1983 sekä viisi Suomen mestaruutta vuosina 1979-1984. Laser-luokassa hän sai PM-kultaa 1976 ja nuorten MM-hopeaa 1975.
Los Angelesin kisoissa 1984 Rechardt oli 14. Soulissa 1988 Suomea edusti Finnjollissa hänen veljensä Lauri, joka sijoittui yhdeksänneksi.

Finnjolla-sarjassa purjehtinut Rechardt lähti viikon kestäneeseen kisaan rauhallisesti, vailla ennakkosuosikin paineita. Saman kesän MM-kisoissa hän oli sijoittunut vasta 16:nneksi ja EM-kisoissakin hän oli ylittänyt maaliviivan vasta 13:ntena.

Boikotin vuoksi purjehduksesta puuttuivat mm. USA:n ja Britannian edustajat. Siitä huolimatta edellisen kisan voittaja, hopeamitalisti, neljäs, viides ja kuudes olivat kisassa mukana.

— Lähdin tavoittelemaan kuudetta sijaa, Rechardt sanookin Turun Sanomien haastattelussa 18 vuotta myöhemmin.

Tallinnan vesillä Rechardt oli ensimmäisessä osakilpailussa neljäs ja voitti toisen. Kolmannessa kisassa hän voitti mutta neljännessä hänet hylättiin väistämisvirheen vuoksi. Viidennessä kisassa hän tuli kolmanneksi ja nousi jälleen yhteispisteissä johtoon.

Kuudennen kilpailun hän voitti ja sen myötä olympiakulta odotti enää varmistustaan. Viimeisessä kisassaan hän enää peesasi pahinta kilpakumppaniaan, Itavallan Wolfgang Mayrhoferia.

Artikkelin audioklipissä kuulemme Rechardtin ajatuksia heti voiton ratkettua. Tv-haastattelu on tehty puolisen vuotta myöhemmin.

Teksti: Petra Himberg

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto