Hyppää pääsisältöön

Olympialauluja

Olympia-aate on inspiroinut myös suomalaisia lauluntekijöitä. Ensimmäinen olympialaulu ilmestyi jo vuonna 1912 Tukholman kisojen innoittamana.

Tietolaatikko

Muistoja olympialaisista kisoista 1912. San. ja sov. J. Alfred Tanner, es. J. Alfred Tanner. Levytetty 1912.
Urheilumarssi Suomen olympiamiehille. Säv. Toivo Palmroth, san Palle, es. Yrjö Ikonen.
Los Angeles. Säv J. V. Heimo, san R. R. Ryynänen, es. A. Aimo ja Amarillo-orkesteri. Levytetty 1932.
Cortinan kävijäin marssi. San. Palle, es. Tapio Rautavaara. Levytetty 1956.
Olympiamarssi. Säv. Kalervo Hämäläinen, sov. Pentti Lasanen & Artturi Rope, san Reino Hirviseppä, es. Matti Lehtinen, Karjalan yhteiskoulun oppilaskuoro ja Radion viihdeorkesteri. Yleisradion kantanauha, 1960.
Olympian kuumeessa. Säv. ja san. Erkki Salama, sov. Kaarlo Valkama, es. Matti Jurva ja Ramblers-orkesteri, joht. Klaus Salmi. Levytetty 1938.
Terveiset Berliinin olympialaisista. Säv. ja san. Lauri Varhia, es. Matti Jurva ja Rytmi-Poikien kvintetti (1936).
Omituiset olympialaiset. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, es. Reino Helismaa ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki. Levytetty 1951.
Kekaraiskan kultamitali. Säv. ja sov. Tapio Ilomäki, san. Veikko Lavi esi. Veikko Lavi ja Tapio Ilomäen yhtye. Levytetty 1952.

Erityisen kunnostautunut urheilulaulujen tekijä on nimimerkki Palle eli Reino Hirviseppä. Hän esitteli alan suomalaisia saavutuksia radio-ohjelmassaan vuonna 1979.

Olympialaulujen genre kattaa mm. Tukholman, Antwerpenin, Pariisin, Los Angelesin ja Cortinan kisat. Lisäksi on tehty lauluja yksittäisten olympiaurheilijoiden saavutuksista.

Esittäjiksi on värvätty suositut solistit J. Alfred Tannerista Tapio Rautavaaraan.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto