Hyppää pääsisältöön

Olympialauluja

Olympia-aate on inspiroinut myös suomalaisia lauluntekijöitä. Ensimmäinen olympialaulu ilmestyi jo vuonna 1912 Tukholman kisojen innoittamana.

Tietolaatikko

Muistoja olympialaisista kisoista 1912. San. ja sov. J. Alfred Tanner, es. J. Alfred Tanner. Levytetty 1912.
Urheilumarssi Suomen olympiamiehille. Säv. Toivo Palmroth, san Palle, es. Yrjö Ikonen.
Los Angeles. Säv J. V. Heimo, san R. R. Ryynänen, es. A. Aimo ja Amarillo-orkesteri. Levytetty 1932.
Cortinan kävijäin marssi. San. Palle, es. Tapio Rautavaara. Levytetty 1956.
Olympiamarssi. Säv. Kalervo Hämäläinen, sov. Pentti Lasanen & Artturi Rope, san Reino Hirviseppä, es. Matti Lehtinen, Karjalan yhteiskoulun oppilaskuoro ja Radion viihdeorkesteri. Yleisradion kantanauha, 1960.
Olympian kuumeessa. Säv. ja san. Erkki Salama, sov. Kaarlo Valkama, es. Matti Jurva ja Ramblers-orkesteri, joht. Klaus Salmi. Levytetty 1938.
Terveiset Berliinin olympialaisista. Säv. ja san. Lauri Varhia, es. Matti Jurva ja Rytmi-Poikien kvintetti (1936).
Omituiset olympialaiset. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, es. Reino Helismaa ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki. Levytetty 1951.
Kekaraiskan kultamitali. Säv. ja sov. Tapio Ilomäki, san. Veikko Lavi esi. Veikko Lavi ja Tapio Ilomäen yhtye. Levytetty 1952.

Erityisen kunnostautunut urheilulaulujen tekijä on nimimerkki Palle eli Reino Hirviseppä. Hän esitteli alan suomalaisia saavutuksia radio-ohjelmassaan vuonna 1979.

Olympialaulujen genre kattaa mm. Tukholman, Antwerpenin, Pariisin, Los Angelesin ja Cortinan kisat. Lisäksi on tehty lauluja yksittäisten olympiaurheilijoiden saavutuksista.

Esittäjiksi on värvätty suositut solistit J. Alfred Tannerista Tapio Rautavaaraan.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto