Hyppää pääsisältöön

Yli-Hannukselalle hopeaa molskilta

Julkaistu 11.06.2008 - 10:00. Päivitetty 22.01.2013 - 14:31

Ilmajokelainen Marko Yli-Hannuksela piti hopeasijallaan yllä pohjalaisia painiperinteitä Ateenan kesäolympialaisissa 2004.

Yli-Hannuksela (s. 1973) sijoittui kakkoseksi kreikkalais-roomalaisen painin 74-kiloisten sarjassa. Yli-Hannuksela toi Suomen toisen mitalin Ateenan kesäkisoista Marko Kemppaisen ammuntahopean parina.

Yli-Hannukselan vastustajanaan finaalissa oli uzbekistanilainen Aleksander Dokturishvili, jonka karvaisuutta radioselostuksessa hämmästellään pariinkin otteeseen. Uzbekistanilainen vei lopulta finaalin pistein 4-1.

Yli-Hannukselan tilillä on olympiahopean lisäksi pronssia Sydneyn kesäkisoista (76 kg), MM-kultaa 76 kg:n sarjassa sekä MM-hopeaa ja -pronssia 74-kiloisissa.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Wikipedia: Marko Yli-Hannuksela (fi.wikipedia.org)

Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaisia

Kommentit

Elävä arkisto suosittelee: Näiden ohjelmien äärellä viihdyt kotisohvalla!

Katso ainakin nämä Elävän arkiston ohjelmat!

Tuliko tauko harrastuksiin? Tässä artikkelissa on Elävän arkiston toimituksen suosittelemat ohjelmat, joiden äärellä viihdyt kotisohvalla. Jäikö jokin ohjelma puuttumaan? Kerro se kommenteissa!

Kommentteja 3
Huhtikuussa Elävässä arkistossa Pimeää hehkua, Maan mittaa ja muuta kiinnostavaa

Vinkkejä Elävään arkistoon huhtikuulle

"Huhtikuu huuhteleepi lumen maasta, jään vedestä, ohrat aitan loukkahasta", sanoo vanha sanalasku
Velipuolikuu palasi Areenaan! Ainakin nämä seitsemän sketsiä sinun täytyy tietää kasarinaurattajasta

Sketsisarja tuuletti suomalaisen viihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 ensiesitetty Velipuolikuu palasi Yle Areenaan koko viidentoista jakson komeudessaan. Suomalaista sketsiviihdettä uudistaneesta sarjasta on jäänyt elämään kohtauksia, jotka takertuivat omana aikanaan ajankohtaisiin ihmisiin ja aiheisiin, mutta myös pätkiä, missä absurdius ajaa perinteisen huumorintajun yli ja jauhaa sen silkaksi hanukkaaksi. Kokosimme ikimuistoisimmat sketsit sarjasta.

Kommentteja 1
Turus o ihmise hyvä ol – listasimme seikkoja, joiden takia Turkua tulee arvostaa

Turku on monin tavoin hieno kaupunki.

Mistä tietää ihmisen olevan turkulainen? Hän kyllä kertoo siitä. Eikä suotta, onhan Turku heittämällä yksi kauneimmista kaupungeistamme. Sillä on kiinnostava historia ja se on täynnä mitä ihmeellisempiä tarinoita. Me Elävässä arkistossa rakastamme Turkua ja tähän artikkeliin on listattuna, mitä kaikkea kaupunki meille tarjoaa.

Kommentteja 8

Elävä arkisto suosittelee: Näiden ohjelmien äärellä viihdyt kotisohvalla!

Katso ainakin nämä Elävän arkiston ohjelmat!

Tuliko tauko harrastuksiin? Tässä artikkelissa on Elävän arkiston toimituksen suosittelemat ohjelmat, joiden äärellä viihdyt kotisohvalla. Jäikö jokin ohjelma puuttumaan? Kerro se kommenteissa!

Kommentteja 3
Ridge kyseli avioneuvoja Jyväskylässä

Ron Moss kävi Suomessa 1993

Kauniiden ja rohkeiden Ridge Forrester eli näyttelijä Ronn Moss vieraili Suomessa vuonna 1993. Keskeinen hänelle esitetty kysymys kuului, kenet Ridge aikoi sarjassa naida.
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Kommentteja 8
Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

Kommentteja 2

2012

Suomella hyviä muistoja Lontoon olympialaisista

Lontoossa 1908 tehtiin suomalaisittain olympiahistoriaa.

Maailman urheileva nuoriso mittelee kesällä 2012 voimiaan jo kolmannen kerran samassa kaupungissa, Lontoossa. Aiemmista Lontoon kisoista 1908 ja 1948 on suomalaisilla runsaasti mukavia muistoja.

2010

Verner Weckman toi olympiakultaa 1906

Verner Weckman oli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja. Hän sai kreikkalais-roomalaisessa painissa kultaa Ateenassa 1906 ja Lontoossa 1908.

2009

Marko Yli-Hannukselasta maailmanmestari

Marko Yli-Hannuksela toi Suomelle Kreikkalais-roomalaisen painin MM-kultaa kymmenen vuoden tauon jälkeen. Hän päihitti 76-kiloisten finaaliottelussa Unkarin Tamas Berziczan.
Suomelle painin tuplakultaa Kiovassa

Tapio Sipilä ja Hannu Lahtinen ottelivat Suomelle kaksi kreikkalais-roomalainen painin kultamitalia Kiovan maailmanmestaruuskisoissa syyskuussa 1983.

Kommentteja 3

2020

OS-satsande femkamparen Eevi Bengs lägger av – beskedet kom efter att Tokyospelen flyttats fram

30-åringen siktade på sommar-OS i Tokyo.

Femkamparen Eevi Bengs drömde om att få tävla i sommar-OS i Tokyo. För en vecka sen stod det klart att det inte blir något OS i år och nu väljer 30-åringen att tacka för sig. Nu känner jag mig inspirerad av allt nytt som jag får tid att ta mig an, berättar Bengs.
Klart: Sommar-OS i Tokyo flyttas framåt med ett år – arrangörerna befarar jättekostnader

Samtidigt flyttas friidrotts-VM till 2022.

De olympiska sommarspelen i Tokyo kommer att arrangeras nästan exakt ett år senare än planerat. Mästerskapet kommer att inledas den 23 juli 2021 och hålla på till den 8 augusti. Samtidigt flyttas friidrotts-VM till 2022.
"Alternativen är inte begränsade till sommarmånaderna" – IOK försöker ta fram en passande tidpunkt för sommar-OS 2021

Japans huvudstad Tokyo står som värd för nästa sommar-OS.

Den internationella olympiska kommittén IOK har börjat skissa på potentiella datum för det sommar-OS som skulle börja i juli men som är framskjutet till nästa år.

2019

Brottaren Elias Kuosmanen blev utan OS-plats efter märkligt domslutsdrama: ”Borde helt klart ha vunnit – förstår inte vad som hände”

Domarchefen körde över de tre andra domarna.

VM-matchen mot Cen Ildem slutade i en svidande förlust för Elias Kuosmanen. Samtidigt blev brottaren för stunden utan en OS-biljett. Det efter att domarchefen kört över domarnas beslut – och tillgett den turkiske motståndaren segern.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto suosittelee: Näiden ohjelmien äärellä viihdyt kotisohvalla!

Katso ainakin nämä Elävän arkiston ohjelmat!

Tuliko tauko harrastuksiin? Tässä artikkelissa on Elävän arkiston toimituksen suosittelemat ohjelmat, joiden äärellä viihdyt kotisohvalla. Jäikö jokin ohjelma puuttumaan? Kerro se kommenteissa!

Kommentteja 3
Mikä oli Suomen paras euroviisuedustuskappale svengaavalla 60-luvulla? Äänestä omaa suosikkiasi!

Kuka heistä on suosikkisi?

Euroviisut perustettiin vuonna 1956, ja kilpailun tarkoituksena oli “kannustaa lauluntekijöitä ja säveltäjiä luomaan laadukasta ja omaperäistä kevyttä musiikkia kilpailuttamalla heitä keskenään kansainvälisen vertailun kautta”. Suomi pääsi Euroviisuihin mukaan 1961. Tästä pääset tutustumaan Suomen 60-luvun euroviisuedustajiin ja äänestämään omaa aikakauden suosikkikappalettasi.
Huhtikuussa Elävässä arkistossa Pimeää hehkua, Maan mittaa ja muuta kiinnostavaa

Vinkkejä Elävään arkistoon huhtikuulle

"Huhtikuu huuhteleepi lumen maasta, jään vedestä, ohrat aitan loukkahasta", sanoo vanha sanalasku
Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff haluaa uskoa kesän festivaalin toteutumiseen – Taiteilija koronakeväänä 2020

Muusikoiden ajatuksia koronakeväänä 2020.

Oopperajohtaja Ville Matvejeff kamppailee joukkoineen Savonlinnan festivaalin toteutumisen puolesta. Suosittelulistalla on yhteydenotto muusikkoon, joka voisi antaa etätunnin tai omaehtoinen soittaminen millä tahansa instrumentilla vaikka opetusappien avulla.
Velipuolikuu palasi Areenaan! Ainakin nämä seitsemän sketsiä sinun täytyy tietää kasarinaurattajasta

Sketsisarja tuuletti suomalaisen viihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 ensiesitetty Velipuolikuu palasi Yle Areenaan koko viidentoista jakson komeudessaan. Suomalaista sketsiviihdettä uudistaneesta sarjasta on jäänyt elämään kohtauksia, jotka takertuivat omana aikanaan ajankohtaisiin ihmisiin ja aiheisiin, mutta myös pätkiä, missä absurdius ajaa perinteisen huumorintajun yli ja jauhaa sen silkaksi hanukkaaksi. Kokosimme ikimuistoisimmat sketsit sarjasta.

Kommentteja 1
Turus o ihmise hyvä ol – listasimme seikkoja, joiden takia Turkua tulee arvostaa

Turku on monin tavoin hieno kaupunki.

Mistä tietää ihmisen olevan turkulainen? Hän kyllä kertoo siitä. Eikä suotta, onhan Turku heittämällä yksi kauneimmista kaupungeistamme. Sillä on kiinnostava historia ja se on täynnä mitä ihmeellisempiä tarinoita. Me Elävässä arkistossa rakastamme Turkua ja tähän artikkeliin on listattuna, mitä kaikkea kaupunki meille tarjoaa.

Kommentteja 8
Minna – elokuva kirjailija Minna Canthista ja elämänmittaisista aatteista

Elokuva Minna Canthista.

Lauri Leskisen kirjoittama kaksiosainen elokuva Minna (1977) kertoo kirjailija Minna Canthista ja hänen työstään kulttuurin ja tasa-arvon puolesta sekä uusien aatteiden levittäjänä. Elokuva kuvaa samalla suomalaista yhteiskuntaa, sen arvoja ja naisen asemaa 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Kommentteja 1
Poika ja ilves nyt restauroituna Areenassa – seikkailutarina kohosi kaikkien aikojen katsotuimmaksi kotimaiseksi lastenelokuvaksi

Ystävyystarinaa ryydittää seikkailu ja upeat Lapin maisemat.

Herkistävää ystävyystarinaa ryydittää villi seikkailu sekä Lapin upeat maisemat. Nyt tämä kaikkien aikojen katsotuin suomalainen lastenelokuva löytyy Yle Areenasta vuonna 2019 digitaalisesti restauroituna versiona.

Kommentteja 6
Kaikki huutaa Dingo! – kesän audiodraama kertoo tarinan bändistä, joka sekoitti Suomen

Dingon saappaat ovat suuret.

Pertti Nipa Neumann tiesi, että Dingosta tulee jotakin suurta. Suomen yksi kaikkien aikojen suosituimman rockyhtyeen matka kuullaan Ylen kanavilla heinäkuussa 2020.
Mistä taidenautinnosta muistat M. A. Nummisen parhaiten?

Läpileikkaus merkittävän baritonilaulajan urasta.

M. A. Numminen on keksinyt uusrahvaanomaisuuden ja Gommi-jäniksen, karkottanut yleisön Sofian sirkuksesta, laulanut Kulkusia siansaksaksi, istunut naisensa kanssa eduskuntatalon puistossa, käynyt Suomen Talvisotaa 1960-luvulla, ollut boogie, hurmannut ulkomaiset filosofit kiekumalla Wittgensteinin mietelmiä ja jenkannut ulkosynnyttimistä. Katso ja kuuntele, miten kulttuuriradikaalista härnääjästä sukeutui Suomen kansan lemmikki ja kunniatohtori.

Kommentteja 4
"Jimin lähtö tuli yllätyksenä ja vielä miten se tapahtui!" – Fanit kertovat, mitkä ovat Uuden Päivän yllättävimmät käänteet

Uuden Päivän kaikki kaudet ovat nyt Areenassa.

Fanit kertoivat Uuden Päivän Instagramin (@uusipaiva) kautta, mitkä käänteet jäivät sarjan reilusta 800 jaksosta parhaiten mieleen. Varoitus: Tämä artikkeli sisältää juonipaljastuksia!
Paavo ja Raili oli hyvän mielen komediasarja isolla alkukirjaimella

Paavon ja Railin elämässä sattui ja tapahtui 2004 ja 2006.

Mitä siitä seurasi, kun aikamiespoika Paavo (Lasse Karkjärvi) kävi voimakastahtoisen luokkakaverinsa Railin (Eija Vilpas) asiakkaana parturissa? Herkkä ja kaunis ihmissuhde, parisuhdehan siitä seurasi. Nasakan railakkaasti kirjoitettu ja esitetty komediasarja hykerrytti suomalaisia vuosina 2004 ja 2006.
Nukkekoti – naisen tie irti ahdistavasta avioliitosta

Henrik Ibsenin näytelmä avioliitosta ja emansipaatiosta.

Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (Et Dukkehjem) synnytti ilmestyessään vuonna 1878 runsaasti keskustelua sisältämänsä viktoriaanisten perhearvojen kritiikin vuoksi. Näytelmä esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1880 nimellä Nora.
Knalleista dekkareihin – Ohjaaja Rauni Ranta tunsi kuunnelmien koko kirjon

Rauni Ranta oli viihdekuunnelmien ohjaajakonkari

"En ajatellutkaan hakeutuvani ohjaajaksi!" Vaan onneksi toisin kävi - radiokuuntelijoiden iloksi. Ilman pitkäaikaisen kuunnelmaohjaajan Rauni Rannan panosta Yleisradion viihdekuunnelmien historia näyttäisi toisenlaiselta: Ranta äkkäsi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan potentiaalin ja ohjasi pitkällä urallaan lukuisia yleisön suosikkijännäreitä. Ohjaaja kertoi muistoistaan taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.