Hyppää pääsisältöön

Televisiosarja Elämänmeno kuvasi työläisperheen elämää Helsingin Kalliossa sodan jälkeen aina 1970-luvulle saakka

Alpon 60-vuotispäivä. Näyttelijä Erkki Pajala (roolinimi Alpo, syntymäpäiväsankari, perheen isä). Perheen lapset: Aune Wikman (roolinimi Anneli), Susanna Haavisto (roolinimi Marja) ja Tomi Räty (roolinimi Seppo). Näyttelijä Ritva Valkama (roolinimi Eila,
Perheen isä Alpo (Erkki Rajala) viettää syntymäpäivää ympärillään lapset Anneli (Aune Wikman), Marja (Susanna Haavisto) ja Seppo (Tomi Räty) sekä äiti Eila (Ritva Oksanen) Alpon 60-vuotispäivä. Näyttelijä Erkki Pajala (roolinimi Alpo, syntymäpäiväsankari, perheen isä). Perheen lapset: Aune Wikman (roolinimi Anneli), Susanna Haavisto (roolinimi Marja) ja Tomi Räty (roolinimi Seppo). Näyttelijä Ritva Valkama (roolinimi Eila, Kuva: Yle/Leif Öster Elämänmeno (televisiosarja),Yle Elävä arkisto

Elämänmeno on kolmiosainen draamasarja, jossa kuvataan työläisperheen elämää sotien jälkeen aina 1970-luvulle asti Helsingin Kalliossa. Sarjan on ohjannut Åke Lindman ja se pohjautuu Pirkko Saision samannimiseen romaaniin.

Pirkko Saisio julkaisi kiitetyn Elämänmeno-romaaninsa 1975 ja sai siitä J. H. Erkon palkinnon. Tästä Saision esikoisteoksesta Åke Lindman ohjasi kolmiosainen televisioelokuvan. Elämänmenon näkökulma on työläisperheen, joka sinnittelee todellisuuden ja haaveiden välimaastossa. Erityisesti perheen äidille elämä tuntuu olevan mahdollisuuksia täynnä, mutta joihin on vaikea päästä käsiksi. Haaveet ja todellisuus eivät tunnu koskaan kohtaavan.

Draamasarjan keskushenkilöitä ovat karjalaistaustaisen Eila-äidin (Ritva Oksanen) lisäksi tämän avioton lapsi Marja (Susanna Haavisto). Äidin tyttären suhde on vaikea. Herkkä ja taiteellinen tyttö alistuu aikansa ajoittain kovakätisen ja karkeasanaisen äitinsä kurinpitoon, kunnes kasvaa teini-ikäseksi. Silloin hän alkaa kapinoida äitiään vastaan. Tukea Marja saa kummitädistään Lempistä (Seela Sella). Eilan aviomies Alpo Nieminen (Erkki Pajala) luo tasapainoa kiivaan Eilan sekä aran tytärpuolensa välissä.

Elämänmenon näyttelijät ja tekijät

Ritva Oksanen - Eila Nieminen

Marjo Puustinen - Marja

Sari Fonsel - Marja

Inka Kuoppamäki - Marja

Susanna Haavisto - Marja

Erkki Pajala - Alpo Nieminen

Seela Sella - Lempi Koskinen

Yrjö Tähtelä - Reino Kallio, Marjan isä

Åke Lindman - Ohjaus ja käsikirjoitus

Pirkko Saisio - Käsikirjoitus

Pauli Sipiläinen - Kuvaus

Martti Miettinen - Äänitys

Pipsa Valavaara - Leikkaus

Lasse Mårtenson - Musiikki

Elämänmeno otteina

Eila kokee lyhyeksi jäävän rakkaustarinan, josta syntyy tytär Marja. Elämä ei muutoinkaan suju suunnitelmien mukaan, kun Eila joutuu työpaikallaan vaikeuksiin. Hitsaaja Alpo Nieminen kuitenkin muuttaa Eilan elämänkulkua, kun he menevät naimisiin. Perheen lapsiluku kasvaa.

Koulussa Marja alkoi nähdä maailman uudella tavalla. Hän oppi siellä uusia asioita Jumalasta, tieteestä ja taiteesta. Hän oppii myös tuntemaan oman kotinsa aineellisen niukkuuden konkreettisesti, kun pääsee koulutoverinsa Ritvan keskiluokkaiseen kotiin.

Äidin ja vanhimman tyttären välit kiristyvät aika ajoin niin, että Eilan on vaikea hillitä aggressivisuuttaan.

Työelämässä tapahtuu suuria muutoksia. Urakkatyö tulee Eilankin työpaikalle. Se on vähän paremmin palkattua mutta entistä vaativampaa. Jaksaako Eila ryhtyä siihen?

Marjan elämä muuttuu, kun Lempi sairastuu ja muutto pois Kalliosta on edessä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto