Hyppää pääsisältöön

Samuli Edelmann Punaisessa langassa

Elämä julkisuudessa on kuin iso laastari, jolla voi peittää oman sisäisen kaaoksensa. Näin sanoo Samuli Edelmann, joka vuosituhannen alussa päätti katsoa itseään uusin silmin ja saada kaaoksen järjestykseen.

Tietolaatikko

Porissa vuonna 1968 syntynyt Edelmann tunnetaan mm. rooleista elokuvissa Veturimiehet heiluttaa, Romanovin kivet, Häjyt, Levottomat sekä Minä ja Morrison.
1990-luvun alussa hän nousi suosituksi laulajaksi. Edelmann on palkittu kolmella Emmalla.
Vuonna 2006 Edelmann muutti perheineen Maltalle.

Liki 20 vuotta sitten julkisuuteen ponnahtanut näyttelijä-laulaja sanoo suhtautumisensa julkisuuteen olleen alusta asti ainakin jollakin tasolla ristiriitainen.

— Mulla on aina ollut intuitiivinen tunne että tää ei ole oikein. En totellut intuitiota ja toimin itseäni vastaan, hän sanoo Maarit Tastulan haastattelussa kesäkuussa 2008.

— Julkisuuskuvalla, sillä irvikuvalla, ei ole mitään tekemistä mun itseni kanssa. Vain luomisella on merkitytä, sillä mikä on alla. Julkisuus itsessään on tyhjää huminaa, hän jatkaa.

1990-luvun alussa nousukiidolla alkanut ura toi muassaan myös negatiivista julkisuutta.

— Silloin olis pitänyt mennä terapiaan eikä iltapäivälehtien kanteen, hän sanoo nyt.

Julkisuuden mekanismien lisäksi Edelmann pohtii koskettavassa haastattelussa mm. narsismin osuutta suhtautumisessan suosioon sekä sitä, miten tässä ajassa voisi auttaa muita arvottomuudesta kärsiviä ihmisiä.

— Kun juoksee itsestä pois niin eihän siitä hyvin voi käydä, hän sanoo.

Hänen oma pakomatkansa alkoi 11-vuotiaana ja päättyi 31-vuotiaana. Päällimmäiset syyt pakoon piilivät tunnelukoissa, jotka saivat alkunsa lapsuudessa, hän uskoo.

Pitkän matkan tuloksena Edelmann sanoo voivansa nyt kahdeksatta vuotta hyvin. Keskeisintä hänelle on tällä hetkellä perhe ja sen tuoma rikkaus kaikkine vastuunkantoineen.

— Tämä hetki tässä ja nyt ylittää kaikki unelmat, hän summaa.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto