Hyppää pääsisältöön

Kesämökki – suomalainen onnela

Kesämökki on suomalaisen pienoisvaltakunta. Mökillä suomalainen elää todellista, vapaata elämää. Mirja Metsolan ohjaama dokumentti selvittelee kesämökkeilyn filosofiaa.

Miten kesämökillä eletään? Etsiikö kaupunkilaistunut suomalainen yhteyttä villiin luontoon, esi-isiinsä ja entisaikojen kulttuuriin?

Ohjelmassa haastatellaan mökkiläisiä Lopen Keritty-järven rannalla. Alueelle on noussut kesämökkejä ja huviloita 1950-luvulta lähtien.

Mukaan mahtuu monenlaista mökkiläistä, nuorta ja vanhaa, osa jo toisessa polvessa.

Pohdinnan aiheita ovat muun muassa tekemisen filosofia, paluu primitiiviseen sekä naisen ja miehen roolit kesämökillä.

Parasta mökillä on rauhallisuus ja vapaus. Työtä kuitenkin pitää tehdä. Mökillä pitää käydä kalassa, hakata halkoja, hoitaa puutarhaa, rakentaa uutta ja korjata vanhaa. ”Sitten on hyvä olla, kun voittaa itsensä tämmöisessä uurastuksessa.”

Vuonna 1990, kun ohjelma valmistui, oli Suomessa kesämökkejä 350 000. Vuonna 2008 mökkejä oli lähes 480 000.

Otteita dokumentista

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto