Hyppää pääsisältöön

Peräkamaripojat-sarja on komedia kuvitteellisen Kuusniemen poikamiehistä

Kuva ohjelmasta Peräkamaripojat
Kuva ohjelmasta Peräkamaripojat Kuva: Antero Tenhunen / Yle Peräkamaripojat

Salaliittoja, maakauppoja, rakkautta ja järvenrantoja. Kuusniemen maalaiskunnassa luonto on kaunista ja ihmiset leppoisia, mutta pinnan alla kuohuu. Maalaiskomediassa Peräkamarinpojat Kuusniemen poikamiesten rakkauselämää aiotaan kohentaa muun muassa tv-dokumentin avulla, mutta se tuo mukanaan myös huijarikaksikon kunnan rauhaa rikkomaan.

Peräkamaripojat on katsottavissa Areenassa heinäkuuhun 2019 asti.

Peräkamaripojat-sarjan on käsikirjoittanut Heikki Luoma ja ohjannut Jukka Mäkinen, ja se on kuvattu Pirkanmaalla vuosina 1997–2006. Peräkamaripojat on osa Yle TV2:n Maalaiskomedia-sarjaa, ja se esitettiin televisiossa ensi kerran kevättalvella 2001. Muut Maalaiskomedia-sarjan kokonaisuudet ovat Mooseksen perintö, Vain muutaman huijarin tähden sekä Turvetta ja timantteja.

Kuusniemen poikamiehiltä ei puutu kuin naisia. Paikallisessa hermokeskuksessa Turpeisen baarissa poikamiehet kokoontuvat huoltamoyrittäjä P.A. Turpeisen baariin televisioruudun ääreen katsomaan tähtitoimittaja Veera Kedon juontamaa ohjelmaa.


Naisen kaipuussa riutuvilla miehillä on muitakin murheita. Itsenäistyminen vahvan äidin varjosta vaatii monenlaisia suunnitelmia.

Joillakin henkilökohtaiset ongelmat ovat toisinaan aivan konkreettisesti iholla.


Toimittaja Veera Keto haluaa tehdä dokumentin Kuusniemen poikamiehistä. Mukana tulevat myös (Matkalaukkukostaja) Auvo Sulonen ja Heimo Hujanen, joilla on suunnitelmia Oskari Fräntilän ja tämän äidin matkailutilan suhteen. Mutta niistä suunnitelmista on syytä puhua ilman todistajia.

Kaikilla muillakaan kuntaan saapuvilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Kirkkoherra Matias Pohto ryhtyy selvittämään kanttorin sijaisen taustoja. Nuori nainen saa nopeasti hurmattua yhden paikkakunnan poikamiehistä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto