Hyppää pääsisältöön

Ilman kavaluutta -sarjassa nainen ei suostunut olemaan uhri

Niina Nurminen Ilman kavaluutta -tv-ohjelmassa.
Niina Nurminen Ilman kavaluutta -tv-ohjelmassa. Kuva: Päivi Bourdon / Yle kuvapalvelu Niina Nurminen,Ilman kavaluutta,draamasarjat,1996,tiedotuskuvat

Tove Idströmin käsikirjoittama ja Peter Lindholmin ohjaama neliosainen tv-sarja Ilman kavaluutta on trilleri 1990-luvun lamasta ja Paulasta, joka joutuu entisen poikaystävänsä huijaamana tämän pankkilainan maksajaksi. Mutta kosto on suloinen. Sarja esitettiin TV1:ssä tammikuussa 1996.

Ilman kavaluutta -sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa maaliskuuhun 2019 saakka. Sarjat ovat osa Toivottujen arkistodraamojen julkaisua.

Ilman kavaluutta -sarjan tekijät

Rooleissa:
Niina Nurminen – Paula
Tiina Brännare – Paulan sisar
Jarmo Mäkinen – Kari
Vesa Vierikko – Ilkka
Margit Lindeman – Mirjami
Martti Suosalo – Jouko
Erik Kiviniemi – Juha Nyman
Liisamaija Laaksonen – Ritva Linkola
Kari Hietalahti – Nousu
Svante Korkiakoski – Sainio
Pekka Autiovuori – Oinas
Leena Uotila – Marjo
Kristiina Elstelä – Lintu
Taneli Mäkelä – Ahti
Mika Nuojua – Salo
Pertti Koivula – Hietanen

Tuotantotiimi:
Tove Idström – käsikirjoittaja
Peter Lindholm – ohjaaja
Anna-Maija Eräkangas – tuottaja
Anneli Pallas – tuotantopäällikkö
Juha Pärssinen – toimittaja
Lea Sipilä – lavastussuunnittelija
Leila Jäntti – puvustaja
Lena Hemming – leikkaaja
Markku Impiö – säveltäjä
Pekka Koponen – järjestäjä
Pirkko Aiho – naamioitsija
Raimo Heikkonen – kuvaussuunnittelija
Sami Liljeblad – graafinen suunnittelija
Seppo Fagerroos – järjestäjä

Entisen miesystävänsä Ilkan (Vesa Vierikko) lainan taannut Paula (Niina Nurminen) saa epämiellyttävää postia. Ilkalla ei ole aikeitakaan maksaa lainaa takaisin, joten laina lankeaa Paulan maksettavaksi, mutta nuori opettajatar ei alistukaan tilanteeseen vaan ryhtyy taisteluun.

Käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström kuvaa erittäin todenmukaisesti 90-luvun lamaa. Sitä miltä tuntuu, kun on hyvässä uskossa taannut läheisen lainan ja se lankeaa maksettavaksi. Korot pitävät huolen siitä, että lainasumma ei pienene, eikä pankkikaan ole halukas joustamaan tilanteessa. Takaaja jää yksin laina kanssa.

Idströmin käsikirjoituksessa takaaja ei kuitenkaan alistu kohtaloonsa. Takaajaksi ryhtynyt Paula lähtee kostoretkelle aluksi lainaottanutta Ilkkaa ja lopuksi lainan antanutta pankkia vastaan.

Palkintoja ja kiitosta aikalaisarvioissa

Ilman kavaluutta -sarja palkittiin vuonna 1996 Kouran pääpalkinnolla. Telvis-gaalassa se sai lehdistöraadin palkinnon parhaasta ohjelmasta. Muun muassa Akvaariorakkautta ja Liian paksu perhoseksi -elokuvien käsikirjoituksesta tunnetulle Tove Idströmille Ilman kavaluutta oli läpimurtoteos.

AIkalaisarvioissa sarja sai kiitosta sen ajankohtaisuudestaan ja huolitellusta sekä yksityiskohtaisesta käsikirjoituksesta.

Helsingin Sanomissa 8. tammikuuta 1996 kriitikko Jukka Kajava kirjoitti positiivisia arvioita muun muassa Niina Nurmisen roolityöstä:

"Niina Nurminen näyttelee sävyttömän oloisesta puheilmaisusta huolimatta pulaan joutuvaa opettajatarta hyvin valovoimaisesti, ellei suorastaan säihkyvästi. Hänessä on sekä voimaa että sensuellia säteilyä. Ilman kavaluutta kiehtoo nimenomaan pääroolinsa kautta."

Myös koukuttava ja ovela juoni oli kriitikon mieleen:

"Tove Idströmin keksimä tarina käynnistyy jahkaillen. Se pääsee itse asiaan vasta sarjan toisessa jaksossa. Mutta jo alku ottaa osaten tehtynä tv-dekkarina ja raikkaan pääroolisuorituksensa ansiosta näppeihinsä. Ja ovelasta juonestakin haluaa tietää ihan oikeasti, kuinka tämä kaikki oikein päättyy."

Mä rakastan tämän sarjan pahiksia.― Käskirjoittaja Tove Idström

Vuonna 2010 tehdyssä haastattelussa Idström kertoi sarjan taustoista ja omakohtaisesta lainatakaustragediasta, joka toimi sarjan inspiraationa.

Idströmille tärkeää tarinan kirjoittamisessa oli sen naiskuva, joka ilmenee toiminnan kautta eikä suhteittensa kautta.

Otteita sarjasta

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.