Hyppää pääsisältöön

Ilman kavaluutta -sarjassa nainen ei suostunut olemaan uhri

Niina Nurminen Ilman kavaluutta -tv-ohjelmassa.
Niina Nurminen Ilman kavaluutta -tv-ohjelmassa. Kuva: Päivi Bourdon / Yle kuvapalvelu Niina Nurminen,Ilman kavaluutta,draamasarjat,1996,tiedotuskuvat

Tove Idströmin käsikirjoittama ja Peter Lindholmin ohjaama neliosainen tv-sarja Ilman kavaluutta on trilleri 1990-luvun lamasta ja Paulasta, joka joutuu entisen poikaystävänsä huijaamana tämän pankkilainan maksajaksi. Mutta kosto on suloinen. Sarja esitettiin TV1:ssä tammikuussa 1996.

Ilman kavaluutta -sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa maaliskuuhun 2020 saakka. Sarjat ovat osa Toivottujen arkistodraamojen julkaisua.

Ilman kavaluutta -sarjan tekijät

Rooleissa:
Niina Nurminen – Paula
Tiina Brännare – Paulan sisar
Jarmo Mäkinen – Kari
Vesa Vierikko – Ilkka
Margit Lindeman – Mirjami
Martti Suosalo – Jouko
Erik Kiviniemi – Juha Nyman
Liisamaija Laaksonen – Ritva Linkola
Kari Hietalahti – Nousu
Svante Korkiakoski – Sainio
Pekka Autiovuori – Oinas
Leena Uotila – Marjo
Kristiina Elstelä – Lintu
Taneli Mäkelä – Ahti
Mika Nuojua – Salo
Pertti Koivula – Hietanen

Tuotantotiimi:
Tove Idström – käsikirjoittaja
Peter Lindholm – ohjaaja
Anna-Maija Eräkangas – tuottaja
Anneli Pallas – tuotantopäällikkö
Juha Pärssinen – toimittaja
Lea Sipilä – lavastussuunnittelija
Leila Jäntti – puvustaja
Lena Hemming – leikkaaja
Markku Impiö – säveltäjä
Pekka Koponen – järjestäjä
Pirkko Aiho – naamioitsija
Raimo Heikkonen – kuvaussuunnittelija
Sami Liljeblad – graafinen suunnittelija
Seppo Fagerroos – järjestäjä

Entisen miesystävänsä Ilkan (Vesa Vierikko) lainan taannut Paula (Niina Nurminen) saa epämiellyttävää postia. Ilkalla ei ole aikeitakaan maksaa lainaa takaisin, joten laina lankeaa Paulan maksettavaksi, mutta nuori opettajatar ei alistukaan tilanteeseen vaan ryhtyy taisteluun.

Käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström kuvaa erittäin todenmukaisesti 90-luvun lamaa. Sitä miltä tuntuu, kun on hyvässä uskossa taannut läheisen lainan ja se lankeaa maksettavaksi. Korot pitävät huolen siitä, että lainasumma ei pienene, eikä pankkikaan ole halukas joustamaan tilanteessa. Takaaja jää yksin laina kanssa.

Idströmin käsikirjoituksessa takaaja ei kuitenkaan alistu kohtaloonsa. Takaajaksi ryhtynyt Paula lähtee kostoretkelle aluksi lainaottanutta Ilkkaa ja lopuksi lainan antanutta pankkia vastaan.

Palkintoja ja kiitosta aikalaisarvioissa

Ilman kavaluutta -sarja palkittiin vuonna 1996 Kouran pääpalkinnolla. Telvis-gaalassa se sai lehdistöraadin palkinnon parhaasta ohjelmasta. Muun muassa Akvaariorakkautta ja Liian paksu perhoseksi -elokuvien käsikirjoituksesta tunnetulle Tove Idströmille Ilman kavaluutta oli läpimurtoteos.

AIkalaisarvioissa sarja sai kiitosta sen ajankohtaisuudestaan ja huolitellusta sekä yksityiskohtaisesta käsikirjoituksesta.

Helsingin Sanomissa 8. tammikuuta 1996 kriitikko Jukka Kajava kirjoitti positiivisia arvioita muun muassa Niina Nurmisen roolityöstä:

"Niina Nurminen näyttelee sävyttömän oloisesta puheilmaisusta huolimatta pulaan joutuvaa opettajatarta hyvin valovoimaisesti, ellei suorastaan säihkyvästi. Hänessä on sekä voimaa että sensuellia säteilyä. Ilman kavaluutta kiehtoo nimenomaan pääroolinsa kautta."

Myös koukuttava ja ovela juoni oli kriitikon mieleen:

"Tove Idströmin keksimä tarina käynnistyy jahkaillen. Se pääsee itse asiaan vasta sarjan toisessa jaksossa. Mutta jo alku ottaa osaten tehtynä tv-dekkarina ja raikkaan pääroolisuorituksensa ansiosta näppeihinsä. Ja ovelasta juonestakin haluaa tietää ihan oikeasti, kuinka tämä kaikki oikein päättyy."

Mä rakastan tämän sarjan pahiksia.― Käskirjoittaja Tove Idström

Vuonna 2010 tehdyssä haastattelussa Idström kertoi sarjan taustoista ja omakohtaisesta lainatakaustragediasta, joka toimi sarjan inspiraationa.

Idströmille tärkeää tarinan kirjoittamisessa oli sen naiskuva, joka ilmenee toiminnan kautta eikä suhteittensa kautta.

Otteita sarjasta

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.