Hyppää pääsisältöön

Ilman kavaluutta -sarjassa nainen ei suostunut olemaan uhri

Niina Nurminen Ilman kavaluutta -tv-ohjelmassa.
Niina Nurminen Ilman kavaluutta -tv-ohjelmassa. Kuva: Päivi Bourdon / Yle kuvapalvelu Niina Nurminen,Ilman kavaluutta,draamasarjat,1996,tiedotuskuvat

Tove Idströmin käsikirjoittama ja Peter Lindholmin ohjaama neliosainen tv-sarja Ilman kavaluutta on trilleri 1990-luvun lamasta ja Paulasta, joka joutuu entisen poikaystävänsä huijaamana tämän pankkilainan maksajaksi. Mutta kosto on suloinen. Sarja esitettiin TV1:ssä tammikuussa 1996.

Ilman kavaluutta -sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa maaliskuuhun 2019 saakka. Sarjat ovat osa Toivottujen arkistodraamojen julkaisua.

Ilman kavaluutta -sarjan tekijät

Rooleissa:
Niina Nurminen – Paula
Tiina Brännare – Paulan sisar
Jarmo Mäkinen – Kari
Vesa Vierikko – Ilkka
Margit Lindeman – Mirjami
Martti Suosalo – Jouko
Erik Kiviniemi – Juha Nyman
Liisamaija Laaksonen – Ritva Linkola
Kari Hietalahti – Nousu
Svante Korkiakoski – Sainio
Pekka Autiovuori – Oinas
Leena Uotila – Marjo
Kristiina Elstelä – Lintu
Taneli Mäkelä – Ahti
Mika Nuojua – Salo
Pertti Koivula – Hietanen

Tuotantotiimi:
Tove Idström – käsikirjoittaja
Peter Lindholm – ohjaaja
Anna-Maija Eräkangas – tuottaja
Anneli Pallas – tuotantopäällikkö
Juha Pärssinen – toimittaja
Lea Sipilä – lavastussuunnittelija
Leila Jäntti – puvustaja
Lena Hemming – leikkaaja
Markku Impiö – säveltäjä
Pekka Koponen – järjestäjä
Pirkko Aiho – naamioitsija
Raimo Heikkonen – kuvaussuunnittelija
Sami Liljeblad – graafinen suunnittelija
Seppo Fagerroos – järjestäjä

Entisen miesystävänsä Ilkan (Vesa Vierikko) lainan taannut Paula (Niina Nurminen) saa epämiellyttävää postia. Ilkalla ei ole aikeitakaan maksaa lainaa takaisin, joten laina lankeaa Paulan maksettavaksi, mutta nuori opettajatar ei alistukaan tilanteeseen vaan ryhtyy taisteluun.

Käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström kuvaa erittäin todenmukaisesti 90-luvun lamaa. Sitä miltä tuntuu, kun on hyvässä uskossa taannut läheisen lainan ja se lankeaa maksettavaksi. Korot pitävät huolen siitä, että lainasumma ei pienene, eikä pankkikaan ole halukas joustamaan tilanteessa. Takaaja jää yksin laina kanssa.

Idströmin käsikirjoituksessa takaaja ei kuitenkaan alistu kohtaloonsa. Takaajaksi ryhtynyt Paula lähtee kostoretkelle aluksi lainaottanutta Ilkkaa ja lopuksi lainan antanutta pankkia vastaan.

Palkintoja ja kiitosta aikalaisarvioissa

Ilman kavaluutta -sarja palkittiin vuonna 1996 Kouran pääpalkinnolla. Telvis-gaalassa se sai lehdistöraadin palkinnon parhaasta ohjelmasta. Muun muassa Akvaariorakkautta ja Liian paksu perhoseksi -elokuvien käsikirjoituksesta tunnetulle Tove Idströmille Ilman kavaluutta oli läpimurtoteos.

AIkalaisarvioissa sarja sai kiitosta sen ajankohtaisuudestaan ja huolitellusta sekä yksityiskohtaisesta käsikirjoituksesta.

Helsingin Sanomissa 8. tammikuuta 1996 kriitikko Jukka Kajava kirjoitti positiivisia arvioita muun muassa Niina Nurmisen roolityöstä:

"Niina Nurminen näyttelee sävyttömän oloisesta puheilmaisusta huolimatta pulaan joutuvaa opettajatarta hyvin valovoimaisesti, ellei suorastaan säihkyvästi. Hänessä on sekä voimaa että sensuellia säteilyä. Ilman kavaluutta kiehtoo nimenomaan pääroolinsa kautta."

Myös koukuttava ja ovela juoni oli kriitikon mieleen:

"Tove Idströmin keksimä tarina käynnistyy jahkaillen. Se pääsee itse asiaan vasta sarjan toisessa jaksossa. Mutta jo alku ottaa osaten tehtynä tv-dekkarina ja raikkaan pääroolisuorituksensa ansiosta näppeihinsä. Ja ovelasta juonestakin haluaa tietää ihan oikeasti, kuinka tämä kaikki oikein päättyy."

Mä rakastan tämän sarjan pahiksia.― Käskirjoittaja Tove Idström

Vuonna 2010 tehdyssä haastattelussa Idström kertoi sarjan taustoista ja omakohtaisesta lainatakaustragediasta, joka toimi sarjan inspiraationa.

Idströmille tärkeää tarinan kirjoittamisessa oli sen naiskuva, joka ilmenee toiminnan kautta eikä suhteittensa kautta.

Otteita sarjasta

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.