Sirpa Jegorow
Yle
Seija Aunila
Yle
Vuonna 1985 herännäisyydeen eli körttiläisyyden vuotuinen tapahtuma herättäjäjuhlat pidettiin Nilsiässä Pohjois-Savossa. Ohjelmassa Pyhäpäivän hartaus Nilsiässä pohditaan, mikä oli herännäisyyden tiennäyttäjän Paavo Ruotsalaisen tai Ukko-Paavon henkinen perintö.
Herättäjäjuhlien pitopaikka oli herännäisyyden kannalta merkittävä, sillä Paavo Ruotsalainen oli nilsiäläisiä. Talonpoika Paavo Ruotsalainen (1777–1852), yksi herännäisyyden johtohahmoista, nimittäin asui liki kolmekymmentä vuotta Nilsiässä Aholansaaressa. Hänen talostaan tuli monelle hengellisessä ahdingossa olevalle käyntipaikka. Paavo Ruotsalainen osasi antaa hengenravintoa sitä tarvitseville, olihan hän itsekin ollut monella tapaa koeteltu ihminen, kuten kirkkoherra Pentti Simojoki ohjelmassa toteaa.
Monien kovienkin elämänkokemusten kautta Ukko-Paavosta tuli arvostettu neuvonantaja Savossa, Karjalassa ja Pohjanmaalla, sillä hän teki usein puhujamatkoja maakuntiin. Sanottiinpa häntä leikkisästi myös kolmen hiippakunnan piispaksi. Monet koettelemukset kuitenkin kirkastivat näkemystä ihmisen osasta, johon kuuluvat kärsimykset, kiusaukset ja vaivat.
Kärsimykset, kiusat ja vaivat kuuluvat ihmisen osaan.
Kirkkoherra Simojoen mukaan kärsimykset ovatkin merkki siitä, että Jumala rakkaudessaan vetää niiden avulla ihmistä Vapahtajan luo. Paavo Ruotsalaiselle tärkeintä oli sisäinen kanssakäyminen Kristuksen kanssa, joten kärsimyksillä oli myönteinen vaikutus.
