Hyppää pääsisältöön

Radion väliaikamerkki

"Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita. Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 – aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.

Maisteri Eino Palola ehdotti Yleisradion johtokunnalle vuonna 1930, että Suomi hankkisi oman väliaikamerkin muiden radioyhtiöiden tapaan.

Asiasta julistettiin kilpailu, johon saatiin yli 900 vastausta. Kilpailun voitti kansanmusiikkimies A.O. Väisäsen ehdottama kantelesävelmä 1700-luvulta.

Väisänen sovitti sävelmän radiolle vuonna 1930. Signaali soitettiin ensin levylle tallettuna kanteleversiona.

Vuonna 1931 valmistui sellotaiteilija Eero Selinin suunnittelema väliaikamerkkilaite. Se koostui akustisesta laatikosta ja siihen sijoitetusta teräskammasta.

Vuonna 1978 väliaikamerkki siirtyi insinööri Irmeli Kainulaisen ohjelmoiman tietokoneen soittamaksi. Väliaikamerkin historiasta kertoo radion käyttötoimiston päällikkö Yrjö Luomanmäki.

Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin.


Tietolaatikko

YLE Radio 1:n aamu alkaa nykyään pimpampullalla maanantaista lauantaihin noin klo 05.59. Sunnuntaisin väliaikamerkkiä soitetaan aamulähetyksen aluksi hieman ennen aamuseitsemää.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto