Hyppää pääsisältöön

Yleisradion aikamerkki on radioklassikko

Kuuluttaja Birgit Lilius odottaa aikamerkkigongin kumahdusta.
Kuuluttaja Birgit Lilius on käynnistänyt aikamerkkilaitteen ja odottaa seinällä olevan gongin kumahdusta. Kuuluttaja Birgit Lilius odottaa aikamerkkigongin kumahdusta. Kuva: Yle Kuvapalvelu birgit lilius

Aikamerkki on yksi niistä Ylen ohjelmanumeroista, jotka ovat eniten vaikuttaneet jokapäiväiseen ihmiselämään. Elävän arkiston aikamerkkipakettiin sisältyy myös kellonaikojen luentaa yli kahden tunnin ajalta.

Yleisradio aloitti oman lähetystoimintansa 9.9.1926. Aikamerkki sisältyi jo heti alusta alkaen yhtiön lähetyksiin. Helsingin sanomissa 12.9.1926 julkaistuissa ohjelmatiedoissa mainitaan, että aikamerkki annetaan joka arkipäivä klo 1 ja klo 8 iltapäivällä ”aallolla 400”. Ilmatieteen laitokselta saadun tiedon mukaan aikamerkki annettiin tuolloin laitoksen tarkkuuskellon eli kronometrin ohjaamalla triangelilla.

Järjestelmän toiminnasta ei ole löydetty vielä tarkkaa teknistä kuvausta. Todennäköistä kuitenkin on, että aikamerkin anto tapahtui puhelinlinjan välityksellä Ilmatieteen laitokselta Yleisradion Aleksanterinkadun studiolle, mistä se siirrettiin edelleen puhelinlinjoja pitkin radioasemille. Tarkkaa tietoa ei ole myöskään siitä, miten kauan Yleisradio käytti hyväkseen Ilmatieteen laitoksen kronometriä aikamerkin antamisessa.

Syncro-Clock-tahtikello sekä ulkomaista aikamerkkisignaalia vastaanottava radio vuonna 1945.
Syncro-Clock-kello ja saksalaisen aikamerkkisignaalin vastaanottoon tarkoitettu radio 1945. Syncro-Clock-tahtikello sekä ulkomaista aikamerkkisignaalia vastaanottava radio vuonna 1945. Kuva: Yle Kuvapalvelu 1945

Kronometrin tarkkuutta on voitu säätää myös jonkin ulkomaisen radioaseman avulla. Esimerkiksi Englannissa Greenwichin observatoriolla on ollut jo 1920-luvun lopulla tällainen koko Eurooppaan suunnattu ”aikamerkkipalvelu”. Yleisradio itse käytti tällaista tapaa 1950-luvulla, kun se itse seurasi ja sääti omien keskuskellojensa tarkkuutta. Tällöin YLE kuitenkin kuunteli erästä saksalaista radioasemaa, jolle tarkan ajan syötti Saksan hydrologisen instituutin tarkkuuskello.
Yleisradion aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944.
Aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944. Seinällä gongi. Yleisradion aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944. Kuva: Aarne Pietinen/Yle Kuvapalvelu aikamerkki

Aikamerkin antolaitteena triangeli vaihtui gongiin ilmeisesti vuonna 1934, kun Fabianinkadun radiotalo valmistui. Siellä olevan kuuluttajan studion pöydälle on pian asennettu painonappi, joka laukaisi sähköreleen avulla gongia lyövän vasaran. Kuuluttaja seurasi itse studion seinällä olevaa kelloa ja antoi ennen gongin lyöntiään varoituksen ”viisi sekuntia”. Järjestelmä näkyy esimerkiksi 1940-luvulla otetussa valokuvassa, jossa kuuluttaja Birgit Lilius on antamassa em. laitteella aikamerkkiä.
Radion Syncro-Clock-keskuskellot sekä oskilloskooppi entisessä kassaholvissa Fabianinkadulla 1944.
Radion Syncro-Clock-keskuskellot ja signaalin tarkkailuun tarkoitettu oskilloskooppi 1944. Radion Syncro-Clock-keskuskellot sekä oskilloskooppi entisessä kassaholvissa Fabianinkadulla 1944. Kuva: Yle Kuvapalvelu aikamerkki

Käytössä olevista lähteistä ei ole selvinnyt ajankohta, milloin Fabianinkadun studioiden seinäkellojen tarkkuutta ryhdyttiin ohjaamaan samaan rakennukseen sijoitettujen keskuskellojen avulla. Se kuitenkin tiedetään, että em. keskuskellot sijaitsivat 1950-luvulla radiotalossa entisessä pankin kassaholvissa ja niiden tarkkuutta säädettiin edellä mainitun saksalaisen radioaseman antaman aikamerkin pohjalta.

Kuuluttajien omien arvioiden mukaan aikamerkin tarkkuus oli tuolloin yhden sekunnin luokkaa ja se riitti tavallisten ihmisten tarpeisiin, mutta ei tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Tosin sotavuosina Yleisradio sai myös valituksia rintamakomentajilta aikamerkin epätarkkuudesta, kun he synkronoivat kellojaan ennen hyökkäyksiä tykistökeskitysten ajoittamiseen liittyen.

Uudempi tekniikka auttoi myös tarkkuuttamaan Yleisradion aikamerkkiä. Vuonna 1963 alettiin käyttää hyväksi Suomen kaapelitehtaalle hankittua kvartsikelloa, joka yhdistettiin kaapelilla Fabianinkadun radiotaloon. Tähän uuteen aikamerkkiin sisältyi kuusi piippausta ja viimeiseen piippaukseen sisältyi sitten vielä perinteinen gongin kumahdus. Tällä laitteella aikamerkki voitiin antaa 13/100 sekunnin tarkkuudella.


Gongin kumahdus jätettiin aikamerkistä ”vanhentuneena” pois vuonna 1972 ja tarkka aikamerkki oli viimeisen piippauksen alkukohdassa. Gongia käytettiin aikamerkin antamiseen siis todennäköisesti vuodesta 1934 alkaen aina vuoteen 1972 saakka. Lokakuussa 1975 Yleisradio hankki oman kellolaitteiston Laajasalon mittausasemalle ja siitä ryhdyttiin ottamaan aikamerkki lähetyksiin.

Vuorokaudessa annettujen aikamerkkien määrä on vaihdellut hieman eri vuosikymmenillä. Esimerkiksi 1960-luvulla arkisin annettiin aikamerkki seitsemän ja sunnuntaisin neljä kertaa vuorokaudessa. Vuonna 1978 aikamerkkiä ryhdyttiin lähettämään automaattisesti myös tasatunnein, tosin aikaisemmat aikamerkit klo 11.30, 12.30 ja 17.30 säilyivät lähetyksissä. Tosin automaattinen aikamerkin lähetys voitiin estää, jos se olisi sattunut keskelle esimerkiksi jumalanpalvelusta tai sinfoniaorkesterin konserttia.

1980-luvun alkupuolella vastuu aikamerkin tarkkuudesta siirtyi VTT:n (Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen) sähköteknisen laboratoriolle. Nykyisin Yleisradion aikamerkki synkronoidaan GPS-järjestelmän tuottamaan PPS-aikamerkkiin siten, että aikamerkin viimeisen ”piipin” nouseva reuna on aikamerkin oikea kohta.

Aikamerkin radiosta kuuluva oikeellisuus riippuu kuitenkin monesta eri tekijästä, kuten kulkuajoista, vahvistimista, lähetysjärjestelmistä, välimatkasta lähetysasemalle ja niin edelleen. Lisäksi nykyiset signaalin digitalisoinnit heikentävät tarkkuutta. Itse asiassa analogisten radiolähetysten aikana päästiin parempaan tarkkuuteen, koska viiveet olivat helpommin laskettavissa ja ne olivat suhteellisen muuttumattomia.

Teksti: Lasse Vihonen


Oheisessa koosteessa kuullaan Yleisradion kuuluttajalegendojen lukevan kellonaikoja. Carl-Erik Creutz ja Kaisu Puuska-Joki etenevät kymmenen minuutin välein kello 6.10:sta kello 8.20:een.

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.