Hyppää pääsisältöön

Yleisradion aikamerkki on radioklassikko

Kuuluttaja Birgit Lilius odottaa aikamerkkigongin kumahdusta.
Kuuluttaja Birgit Lilius on käynnistänyt aikamerkkilaitteen ja odottaa seinällä olevan gongin kumahdusta. Kuuluttaja Birgit Lilius odottaa aikamerkkigongin kumahdusta. Kuva: Yle Kuvapalvelu birgit lilius

Aikamerkki on yksi niistä Ylen ohjelmanumeroista, jotka ovat eniten vaikuttaneet jokapäiväiseen ihmiselämään. Elävän arkiston aikamerkkipakettiin sisältyy myös kellonaikojen luentaa yli kahden tunnin ajalta.

Yleisradio aloitti oman lähetystoimintansa 9.9.1926. Aikamerkki sisältyi jo heti alusta alkaen yhtiön lähetyksiin. Helsingin sanomissa 12.9.1926 julkaistuissa ohjelmatiedoissa mainitaan, että aikamerkki annetaan joka arkipäivä klo 1 ja klo 8 iltapäivällä ”aallolla 400”. Ilmatieteen laitokselta saadun tiedon mukaan aikamerkki annettiin tuolloin laitoksen tarkkuuskellon eli kronometrin ohjaamalla triangelilla.

Järjestelmän toiminnasta ei ole löydetty vielä tarkkaa teknistä kuvausta. Todennäköistä kuitenkin on, että aikamerkin anto tapahtui puhelinlinjan välityksellä Ilmatieteen laitokselta Yleisradion Aleksanterinkadun studiolle, mistä se siirrettiin edelleen puhelinlinjoja pitkin radioasemille. Tarkkaa tietoa ei ole myöskään siitä, miten kauan Yleisradio käytti hyväkseen Ilmatieteen laitoksen kronometriä aikamerkin antamisessa.

Syncro-Clock-tahtikello sekä ulkomaista aikamerkkisignaalia vastaanottava radio vuonna 1945.
Syncro-Clock-kello ja saksalaisen aikamerkkisignaalin vastaanottoon tarkoitettu radio 1945. Syncro-Clock-tahtikello sekä ulkomaista aikamerkkisignaalia vastaanottava radio vuonna 1945. Kuva: Yle Kuvapalvelu 1945

Kronometrin tarkkuutta on voitu säätää myös jonkin ulkomaisen radioaseman avulla. Esimerkiksi Englannissa Greenwichin observatoriolla on ollut jo 1920-luvun lopulla tällainen koko Eurooppaan suunnattu ”aikamerkkipalvelu”. Yleisradio itse käytti tällaista tapaa 1950-luvulla, kun se itse seurasi ja sääti omien keskuskellojensa tarkkuutta. Tällöin YLE kuitenkin kuunteli erästä saksalaista radioasemaa, jolle tarkan ajan syötti Saksan hydrologisen instituutin tarkkuuskello.
Yleisradion aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944.
Aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944. Seinällä gongi. Yleisradion aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944. Kuva: Aarne Pietinen/Yle Kuvapalvelu aikamerkki

Aikamerkin antolaitteena triangeli vaihtui gongiin ilmeisesti vuonna 1934, kun Fabianinkadun radiotalo valmistui. Siellä olevan kuuluttajan studion pöydälle on pian asennettu painonappi, joka laukaisi sähköreleen avulla gongia lyövän vasaran. Kuuluttaja seurasi itse studion seinällä olevaa kelloa ja antoi ennen gongin lyöntiään varoituksen ”viisi sekuntia”. Järjestelmä näkyy esimerkiksi 1940-luvulla otetussa valokuvassa, jossa kuuluttaja Birgit Lilius on antamassa em. laitteella aikamerkkiä.
Radion Syncro-Clock-keskuskellot sekä oskilloskooppi entisessä kassaholvissa Fabianinkadulla 1944.
Radion Syncro-Clock-keskuskellot ja signaalin tarkkailuun tarkoitettu oskilloskooppi 1944. Radion Syncro-Clock-keskuskellot sekä oskilloskooppi entisessä kassaholvissa Fabianinkadulla 1944. Kuva: Yle Kuvapalvelu aikamerkki

Käytössä olevista lähteistä ei ole selvinnyt ajankohta, milloin Fabianinkadun studioiden seinäkellojen tarkkuutta ryhdyttiin ohjaamaan samaan rakennukseen sijoitettujen keskuskellojen avulla. Se kuitenkin tiedetään, että em. keskuskellot sijaitsivat 1950-luvulla radiotalossa entisessä pankin kassaholvissa ja niiden tarkkuutta säädettiin edellä mainitun saksalaisen radioaseman antaman aikamerkin pohjalta.

Kuuluttajien omien arvioiden mukaan aikamerkin tarkkuus oli tuolloin yhden sekunnin luokkaa ja se riitti tavallisten ihmisten tarpeisiin, mutta ei tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Tosin sotavuosina Yleisradio sai myös valituksia rintamakomentajilta aikamerkin epätarkkuudesta, kun he synkronoivat kellojaan ennen hyökkäyksiä tykistökeskitysten ajoittamiseen liittyen.

Uudempi tekniikka auttoi myös tarkkuuttamaan Yleisradion aikamerkkiä. Vuonna 1963 alettiin käyttää hyväksi Suomen kaapelitehtaalle hankittua kvartsikelloa, joka yhdistettiin kaapelilla Fabianinkadun radiotaloon. Tähän uuteen aikamerkkiin sisältyi kuusi piippausta ja viimeiseen piippaukseen sisältyi sitten vielä perinteinen gongin kumahdus. Tällä laitteella aikamerkki voitiin antaa 13/100 sekunnin tarkkuudella.


Gongin kumahdus jätettiin aikamerkistä ”vanhentuneena” pois vuonna 1972 ja tarkka aikamerkki oli viimeisen piippauksen alkukohdassa. Gongia käytettiin aikamerkin antamiseen siis todennäköisesti vuodesta 1934 alkaen aina vuoteen 1972 saakka. Lokakuussa 1975 Yleisradio hankki oman kellolaitteiston Laajasalon mittausasemalle ja siitä ryhdyttiin ottamaan aikamerkki lähetyksiin.

Vuorokaudessa annettujen aikamerkkien määrä on vaihdellut hieman eri vuosikymmenillä. Esimerkiksi 1960-luvulla arkisin annettiin aikamerkki seitsemän ja sunnuntaisin neljä kertaa vuorokaudessa. Vuonna 1978 aikamerkkiä ryhdyttiin lähettämään automaattisesti myös tasatunnein, tosin aikaisemmat aikamerkit klo 11.30, 12.30 ja 17.30 säilyivät lähetyksissä. Tosin automaattinen aikamerkin lähetys voitiin estää, jos se olisi sattunut keskelle esimerkiksi jumalanpalvelusta tai sinfoniaorkesterin konserttia.

1980-luvun alkupuolella vastuu aikamerkin tarkkuudesta siirtyi VTT:n (Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen) sähköteknisen laboratoriolle. Nykyisin Yleisradion aikamerkki synkronoidaan GPS-järjestelmän tuottamaan PPS-aikamerkkiin siten, että aikamerkin viimeisen ”piipin” nouseva reuna on aikamerkin oikea kohta.

Aikamerkin radiosta kuuluva oikeellisuus riippuu kuitenkin monesta eri tekijästä, kuten kulkuajoista, vahvistimista, lähetysjärjestelmistä, välimatkasta lähetysasemalle ja niin edelleen. Lisäksi nykyiset signaalin digitalisoinnit heikentävät tarkkuutta. Itse asiassa analogisten radiolähetysten aikana päästiin parempaan tarkkuuteen, koska viiveet olivat helpommin laskettavissa ja ne olivat suhteellisen muuttumattomia.

Teksti: Lasse Vihonen


Oheisessa koosteessa kuullaan Yleisradion kuuluttajalegendojen lukevan kellonaikoja. Carl-Erik Creutz ja Kaisu Puuska-Joki etenevät kymmenen minuutin välein kello 6.10:sta kello 8.20:een.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.