Hyppää pääsisältöön

Yleisradion aikamerkki on radioklassikko

Kuuluttaja Birgit Lilius odottaa aikamerkkigongin kumahdusta.
Kuuluttaja Birgit Lilius on käynnistänyt aikamerkkilaitteen ja odottaa seinällä olevan gongin kumahdusta. Kuuluttaja Birgit Lilius odottaa aikamerkkigongin kumahdusta. Kuva: Yle Kuvapalvelu birgit lilius

Aikamerkki on yksi niistä Ylen ohjelmanumeroista, jotka ovat eniten vaikuttaneet jokapäiväiseen ihmiselämään. Elävän arkiston aikamerkkipakettiin sisältyy myös kellonaikojen luentaa yli kahden tunnin ajalta.

Yleisradio aloitti oman lähetystoimintansa 9.9.1926. Aikamerkki sisältyi jo heti alusta alkaen yhtiön lähetyksiin. Helsingin sanomissa 12.9.1926 julkaistuissa ohjelmatiedoissa mainitaan, että aikamerkki annetaan joka arkipäivä klo 1 ja klo 8 iltapäivällä ”aallolla 400”. Ilmatieteen laitokselta saadun tiedon mukaan aikamerkki annettiin tuolloin laitoksen tarkkuuskellon eli kronometrin ohjaamalla triangelilla.

Järjestelmän toiminnasta ei ole löydetty vielä tarkkaa teknistä kuvausta. Todennäköistä kuitenkin on, että aikamerkin anto tapahtui puhelinlinjan välityksellä Ilmatieteen laitokselta Yleisradion Aleksanterinkadun studiolle, mistä se siirrettiin edelleen puhelinlinjoja pitkin radioasemille. Tarkkaa tietoa ei ole myöskään siitä, miten kauan Yleisradio käytti hyväkseen Ilmatieteen laitoksen kronometriä aikamerkin antamisessa.

Syncro-Clock-tahtikello sekä ulkomaista aikamerkkisignaalia vastaanottava radio vuonna 1945.
Syncro-Clock-kello ja saksalaisen aikamerkkisignaalin vastaanottoon tarkoitettu radio 1945. Syncro-Clock-tahtikello sekä ulkomaista aikamerkkisignaalia vastaanottava radio vuonna 1945. Kuva: Yle Kuvapalvelu 1945

Kronometrin tarkkuutta on voitu säätää myös jonkin ulkomaisen radioaseman avulla. Esimerkiksi Englannissa Greenwichin observatoriolla on ollut jo 1920-luvun lopulla tällainen koko Eurooppaan suunnattu ”aikamerkkipalvelu”. Yleisradio itse käytti tällaista tapaa 1950-luvulla, kun se itse seurasi ja sääti omien keskuskellojensa tarkkuutta. Tällöin YLE kuitenkin kuunteli erästä saksalaista radioasemaa, jolle tarkan ajan syötti Saksan hydrologisen instituutin tarkkuuskello.
Yleisradion aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944.
Aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944. Seinällä gongi. Yleisradion aikamerkkilaite Fabianinkadun kuuluttamossa 1944. Kuva: Aarne Pietinen/Yle Kuvapalvelu aikamerkki

Aikamerkin antolaitteena triangeli vaihtui gongiin ilmeisesti vuonna 1934, kun Fabianinkadun radiotalo valmistui. Siellä olevan kuuluttajan studion pöydälle on pian asennettu painonappi, joka laukaisi sähköreleen avulla gongia lyövän vasaran. Kuuluttaja seurasi itse studion seinällä olevaa kelloa ja antoi ennen gongin lyöntiään varoituksen ”viisi sekuntia”. Järjestelmä näkyy esimerkiksi 1940-luvulla otetussa valokuvassa, jossa kuuluttaja Birgit Lilius on antamassa em. laitteella aikamerkkiä.
Radion Syncro-Clock-keskuskellot sekä oskilloskooppi entisessä kassaholvissa Fabianinkadulla 1944.
Radion Syncro-Clock-keskuskellot ja signaalin tarkkailuun tarkoitettu oskilloskooppi 1944. Radion Syncro-Clock-keskuskellot sekä oskilloskooppi entisessä kassaholvissa Fabianinkadulla 1944. Kuva: Yle Kuvapalvelu aikamerkki

Käytössä olevista lähteistä ei ole selvinnyt ajankohta, milloin Fabianinkadun studioiden seinäkellojen tarkkuutta ryhdyttiin ohjaamaan samaan rakennukseen sijoitettujen keskuskellojen avulla. Se kuitenkin tiedetään, että em. keskuskellot sijaitsivat 1950-luvulla radiotalossa entisessä pankin kassaholvissa ja niiden tarkkuutta säädettiin edellä mainitun saksalaisen radioaseman antaman aikamerkin pohjalta.

Kuuluttajien omien arvioiden mukaan aikamerkin tarkkuus oli tuolloin yhden sekunnin luokkaa ja se riitti tavallisten ihmisten tarpeisiin, mutta ei tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Tosin sotavuosina Yleisradio sai myös valituksia rintamakomentajilta aikamerkin epätarkkuudesta, kun he synkronoivat kellojaan ennen hyökkäyksiä tykistökeskitysten ajoittamiseen liittyen.

Uudempi tekniikka auttoi myös tarkkuuttamaan Yleisradion aikamerkkiä. Vuonna 1963 alettiin käyttää hyväksi Suomen kaapelitehtaalle hankittua kvartsikelloa, joka yhdistettiin kaapelilla Fabianinkadun radiotaloon. Tähän uuteen aikamerkkiin sisältyi kuusi piippausta ja viimeiseen piippaukseen sisältyi sitten vielä perinteinen gongin kumahdus. Tällä laitteella aikamerkki voitiin antaa 13/100 sekunnin tarkkuudella.


Gongin kumahdus jätettiin aikamerkistä ”vanhentuneena” pois vuonna 1972 ja tarkka aikamerkki oli viimeisen piippauksen alkukohdassa. Gongia käytettiin aikamerkin antamiseen siis todennäköisesti vuodesta 1934 alkaen aina vuoteen 1972 saakka. Lokakuussa 1975 Yleisradio hankki oman kellolaitteiston Laajasalon mittausasemalle ja siitä ryhdyttiin ottamaan aikamerkki lähetyksiin.

Vuorokaudessa annettujen aikamerkkien määrä on vaihdellut hieman eri vuosikymmenillä. Esimerkiksi 1960-luvulla arkisin annettiin aikamerkki seitsemän ja sunnuntaisin neljä kertaa vuorokaudessa. Vuonna 1978 aikamerkkiä ryhdyttiin lähettämään automaattisesti myös tasatunnein, tosin aikaisemmat aikamerkit klo 11.30, 12.30 ja 17.30 säilyivät lähetyksissä. Tosin automaattinen aikamerkin lähetys voitiin estää, jos se olisi sattunut keskelle esimerkiksi jumalanpalvelusta tai sinfoniaorkesterin konserttia.

1980-luvun alkupuolella vastuu aikamerkin tarkkuudesta siirtyi VTT:n (Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen) sähköteknisen laboratoriolle. Nykyisin Yleisradion aikamerkki synkronoidaan GPS-järjestelmän tuottamaan PPS-aikamerkkiin siten, että aikamerkin viimeisen ”piipin” nouseva reuna on aikamerkin oikea kohta.

Aikamerkin radiosta kuuluva oikeellisuus riippuu kuitenkin monesta eri tekijästä, kuten kulkuajoista, vahvistimista, lähetysjärjestelmistä, välimatkasta lähetysasemalle ja niin edelleen. Lisäksi nykyiset signaalin digitalisoinnit heikentävät tarkkuutta. Itse asiassa analogisten radiolähetysten aikana päästiin parempaan tarkkuuteen, koska viiveet olivat helpommin laskettavissa ja ne olivat suhteellisen muuttumattomia.

Teksti: Lasse Vihonen


Oheisessa koosteessa kuullaan Yleisradion kuuluttajalegendojen lukevan kellonaikoja. Carl-Erik Creutz ja Kaisu Puuska-Joki etenevät kymmenen minuutin välein kello 6.10:sta kello 8.20:een.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Sopraano Soile Isokosken Tuhkimo-tarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. helmikuuta!

    Helmikuun 14. päivänä syntyneelle sopraano Soile Isokoskelle laulajaksi ryhtyminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Soile haaveili tuomarin urasta, valmistui merkonomiksi ja sai töitä postista. Laulunopettaja toisensa perään kannusti häntä kuitenkin lauluopintoihin. Lappeenrannan laulukilpailuissa 1987 laulajatar singahti täydestä tuntemattomuudesta kirkkaaksi tähdeksi laulutaivaalle - ja loppu onkin historiaa.

  • Tove Idström in memoriam – käsikirjoittajan kuunnelmia ja tv-sarjoja nyt Areenassa

    Muistamme tuotteliasta dramaturgia hänen töittensä kautta.

    Helmikuun alussa menehtynyt käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström (1954–2019) muistetaan mm. televisiosarjasta Ilman kavaluutta sekä tv-elokuvastaan Liian paksu perhoseksi. Yle Areenaan on julkaistu runsaasti Tove Idströmin tv-tuotantoja sekä radiokuunnelmia ja ne on listattu tähän artikkeliin.