Hyppää pääsisältöön

Juha Leiviskä, valon ja musiikin arkkitehti

Arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä tunnetaan tinkimättömänä oman tiensä kulkijana. ”Kaikki kaunis on pyhää. Ei ole mitään väliä sillä, onko se kesämökki vai sakraalirakennus ”.

Juha Leiviskä (s. 1936) on palkittu useilla kansainvälisillä palkinnoilla, mm. italialaisen Accademia Nazionale dei Lincei -tiedeakatemian myöntämällä Antonio Feltrinelli –palkinnolla kesällä 2008.

Leiviskä arvelee, että arkkitehtiemme menestys johtuu osaltaan historiasta ja perinteestä, mutta myös yhteiskunnallisesta asennoitumisesta, joka pyrkii luomaan hyvää ympäristöä kaikille.

”Arkkitehtuuri on väärin ymmärretty, jos se ymmärretään muuna kuin ympäristönä, joka tekee hyvää ihmiselle”, sanoo Leiviskä. Hän vertaa arkkitehtuuriaan musiikkiin, ja myös hänen töistään puhutaan usein musiikkitermein.

Leiviskän sakraaliarkkitehtuurin kaari on ainutlaatuinen koko maailmassa. Hänen päätöitään ovat muun muassa Myyrmäen kirkko Vantaalla ja Männistön kirkko Kuopiossa.

”Kaikki uskonnot ovat kutakuinkin sama asia. Sellainen arkkitehtuuri on pyhää, joka lohduttaa.” sanoo Leiviskä. Hän on myös teologian kunniatohtori.

Elävän arkiston koosteessa Juha Leiviskä tavataan mm. Kuopiossa, Kööpenhaminassa ja kesäpaikassaan Urjalassa vuonna 1995 sekä 70-vuotissyntymäpäivähaastattelun merkeissä Helsingissä vuonna 2006.

Tietolaatikko

Leiviskä, Juha (s. 1936), arkkitehti, akateemikko

Accademia Nazionale dei Lincei –tiedeakatemia Antonio Feltrinelli –palkinto 2008
Teknillisen korkeakoulun kunniatohtori 2007
Teologian kunniatohtori Helsinki 2005
Akateemikko 1996
Tanskan Carlsbergin säätiön arkkitehtuuripalkinto 1995
Ruotsin Prins Eugen -mitali 1994
American Institute of Architects (AIA) kunniajäsen 1994
Suomen Leijonan R I; Pro Finlandia 1992
Ruotsin kuninkaallisen taideakatemia jäsen 1991
Rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinto 1982

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto