Hyppää pääsisältöön

Letkiksessä riitti potkua maailmanhitiksi asti

Letkajenkka oli vuosien 1963–1965 kuumin tanssivillitys Suomessa. Letkiskärpänen puri myös Euroopassa, Japanissa ja latinalaisessa Amerikassa.

Letka- eli jonojenkan keksijäksi on ilmoittautunut monikin. Keväällä 1965 lähetetyssä Letkajenkka-ohjelmassa korostetaan tanssin suomalaisia jenkkajuuria, mutta esikuvana lienee kuitenkin amerikkalainen Bunny Hop, jonka vaihto-oppilaat tuoivat tuliaisinaan kotimaahan.

Molempien tanssien askeleet ovat samat: jonoon asettuneet tanssijat potkaisevat ensin kahdesti vasemmalla jalalla, sitten oikealla, minkä jälkeen hypätään tasajalkaa eteen, taakse ja vielä kolmasti eteenpäin. Musiikkialan vaikuttajat näyttävät havahtuneen tanssin suosioon vasta nähtyään sitä jossain tanssittavan.

Ensimmäisen letkajenkkahitin sävelsi Erik Lindström, jonka Letkajenkka nousi listoille lokakuussa 1963. Norjalaislaulaja Jan Rohde ja ruotsalainen The Adventurers levittivät rautalankamusiikiksi naamioituja jenkkoja nuorison keskuuteen.

Jan Rohde ja The Islanders ohjelmassa Letkajenkka.
Jan Rohde ja The Islanders esiintyvät ohjelmassa Letkajenkka vuonna 1965. Jan Rohde ja The Islanders ohjelmassa Letkajenkka. Kuva: Yle/Erkki Suonio. Jan Rohde,Islanders,1965

Suurimman suosion sai kuitenkin osakseen Rauno Lehtisen Letkis, jonka kantaesitys tapahtui radio-ohjelmassa Jälkilöylyt syyskuussa 1963. Samassa lähetyksessä tanssinopettaja Åke Blomqvist antaa kuulijoille jenkkaoppitunnin. Hän tosin kehottaa tanssimaan letkistä mieluummin rinnakkain kuin jonossa – sekasorron välttämiseksi.

Lehtisen Letkiksestä levytettiin eri puolilla maailmaa lähes sata versiota mm. otsikoilla Let Kiss, Letkiss, Let´s Kiss, Finnjenka ja Lasst uns küssen. Monet nimistä viittaavat pusuosuuteen, joka Ranskassa lisättiin tanssiin.

Edellä mainitussa Letkajenkka-ohjelmassa Teija Sopanen kertoo villityksen vallanneen jo suuren osan Eurooppaa. Letka- tai suukkojenkka komeili kuulemma paraikaa "top-hit-listoilla Belgiassa, Ranskassa ja Kreikassa". Nähtävästi ohjelmakin oli suunnattu kansainväliselle yleisölle, koskapa juonnot kuullaan euroviisutyyliin peräti neljällä kielellä.

Lue lisää:

Ivalossa joukkueet kilpailevat letkajenkan maailmanennätyksestä vuonna 1964.

Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto