Hyppää pääsisältöön

Siamin tytöissä ihmissuhdesolmut sekoittuvat myyttiseen roolipelimaailmaan

Haltija ratsastaa Siamin tytöt -sarjassa
Haltija ratsastaa Siamin tytöt -sarjassa Kuva: Jyrki Valkama / Yle hevonen,haltijat,Siamin tytöt

Siamin tytöt -sarjassa nykyaika ja keskiaikainen roolipelimaailma kietoutuvat näyttäväksi tarinaksi rakkaudesta, mustasukkaisuudesta sekä hyvän ja pahan taistelusta. Kuusiosainen tv-sarja nähtiin televisiossa vuonna 2001.

Sarjan päähenkilöt Ulla ja Maaret ovat kuin siamilaiset kaksoset, aina yhdessä. Mutta molempien rakastuessa samaan poikaan, joutuu ystävyys koetukselle. Roolipelihahmojen kautta nuoret voivat elää läpi tunteita, joita ei muuten kehtaisi tai uskaltaisi näyttää. "Roolipelistä tulee väline osoittaa rakkautta, tavoitella saavuttamatonta, jopa pettää", kuvailee sarjan ohjaaja Marjut Komulainen.

Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola).
Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola). Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola). Kuva: Jyrki Valkama / Yle Siamin tytöt

Komulainen kirjoitti Siamin tyttöjä Jugoslavian sodan aikaan ja näki uutisia nuoruutensa matkakohteen Zadarin kaupungin pommituksista.

"Pelin valtakunta sai nimekseen Zadaria. Päätin, että peli kertoo sodasta ja rauhasta. Pelimaailman hyvä kuningas Radomir sai nimensä zadarialaisen pojan mukaan, johon olin 17-vuotiaana ollut ihastunut. Nimi Radomir tarkoittaa "haluan rauhaa". Oikeassa elämässä Radomir on pelinjohtaja Rauli, Ullan paras kaveri, joka on päättänyt kieltäytyä armeijasta totaalisesti."

Sarjaa kuvattiin kesäkuusta marraskuuhun 1999 muun muassa Helsingissä Käpylässä ja Pasilassa sekä luontokohteissa Espoossa. Sarjaan haluttiin mukaan oikeita larppaajia, kaikki avustajat ovat Suomen liveroolipelaajat -seurasta. Keskeisissä rooleissa nähtiin paljon sittemmin musiikki- ja teatterialalta tuttuja nimiä kuten Reino Nordin, Arttu Kapulainen, Marja Salo ja Elsa Saisio.

Sarjan komean musiikin on säveltänyt Stratovarius-yhtyeen säveltäjä ja kitaristi Timo Tolkki.

Kumo -kääpiö (Arttu Kapulainen) ja peikko Penes (Reino Nordin).
Kumo -kääpiön roolissa nähtiin Arttu Kapulainen ja peikko Penestä esitti Reino Nordin. Kumo -kääpiö (Arttu Kapulainen) ja peikko Penes (Reino Nordin). Kuva: Jyrki Valkama / Yle Arttu Kapulainen,Reino Nordin,Siamin tytöt
Keijut ja kääpiöt surevat kuningasta. Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen roolihahmoissa.
Keijuja ja kääpiöitä, rooleissa Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen. Keijut ja kääpiöt surevat kuningasta. Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen roolihahmoissa. Kuva: Jyrki Valkama / Yle Siamin tytöt

Otteita sarjasta ja juonipaljastuksia

Myyttiseen keskiaikaan, Zardarian valtakuntaan sijoittuva live-roolipeli eli larppaus kokoaa Espoon metsiin joukon nuoria. Roolipeliin liittyy mukaan kutsumaton vieras, Seikkailija Javelot, joka sekoittaa roolipelikortit.

Siamilaiset kaksoset, Salixin kankurit Usma ja Mare saapuvat Zadariaa, jossa valmistellaan Herttua Kaunen ja Soima Sorikontyttären häitä. Juhlat sinetöivät oikeamielisen kuningas Radomirin kohtalon.

Zardariaa hallitseva Radomir on oikeamielinen kuningas. Vaikka valtakunnassa vallitsee rauha, niin velho Irju Idartan mukaan Zadarialla on edessään vaikeat ajat. Kuka on linnassa liikkuva vakooja? Kuka uhkaa kuninkaan henkeä.

Tilannetta hämmentää myös se, että Zardariaan ilmestyy pelin alussa miekkaa kantava seikkalija, Javelot. Ilman suosituksia saapunut muukalainen herättää ihmetystä. Roolipelaajat tulevat ulos rooleistaan asettamalla nyrkin otsaansa ja keskustelevat siitä, miksi henkilö on päästetty mukaan roolipeliin. Kuningas Radomir ja haltija Meryt päättävät, että seikkailija saa jäädä.

Kuninkaan kavaltajaksi paljastuu valtaan noussut kivenhakkaajan tytär Soima Sorikontytär. Riistämällä hengen kuninkaalta ja naimalla kuninkaan ainoan sukulaisen herttua Kaunen, Soima uskoo saavansa kruunun.

Haltianäky kuitenkin estää häät. Herttu ei olekaan ainoa sukulainen.

Roolipelin kuviot sekoittaa seikkailija Javelot. Rakkaus ja mustasukkaisuus panevat uusiksi roolipelin kortit haltijoita pelaavilta parhailta ystävyksiltä Ullalta ja Maaretilta.

Sarjaa esiteltiin Ykköskatsomo-ohjelmassa 2001. Haastattelussa näyttelijöitä sekä ohjaaja Maarit Komulainen.

Siamin tytöt -sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Elina Aalto – Ulla / Untua Usvamieli / Usma Unetar
Pinja Hahtola – Maaret / Meryt / Salixin Mare
Jaska Raatikainen – Rauli / Radomir / rave
Ville Kuitunen – Jonne / Javelot
Teemu Palosaari – Ilari / Irju Idarta
Elsa Saisio – Senja / Soima Sorikontytär
Reino Nordin – Petri / Penes
Janne Bergholm – Karri / Kaune
Marja Salo – Kaisa / Kensti
Aki Hakala – Niko / Nardus Navea
Arttu Kapulainen – Konsta / Kumo Kerinpika
Ilona Nevalainen - halta
Mervi Takatalo - haltia
Matias Taivainen - kääpiö
Tuomas Tulikorpi - kääpiö

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Komulainen
Tuottaja: Airi Vilhunen
Kuvaaja: Petri Hyryläinen
Lavastaja: Malla Helander
Pukusuunnittelija: Satu-Marja Nygren
Äänitys: Sakari Virkki
Äänen jälkikäsittely ja miksaus: Marja-Leena Tuuri
Leikkaaja: Pipsa Valavaara
Musiikki: Timo Tolkki
Järjestäjä: Seppo Hakkarainen
Naamiointi: Leila Mäkynen ja Leila Tolvanen
Apulaisohjaaja: Riitta Parvio
Erikoisefektit: Kimi Seppänen
Valokuvat: Jyrki Valkama

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto