Hyppää pääsisältöön

Siamin tytöissä ihmissuhdesolmut sekoittuvat myyttiseen roolipelimaailmaan

Haltija ratsastaa Siamin tytöt -sarjassa
Haltija ratsastaa Siamin tytöt -sarjassa Kuva: Jyrki Valkama / Yle hevonen,haltijat,Siamin tytöt

Siamin tytöt -sarjassa nykyaika ja keskiaikainen roolipelimaailma kietoutuvat näyttäväksi tarinaksi rakkaudesta, mustasukkaisuudesta sekä hyvän ja pahan taistelusta.

Kuusiosainen tv-sarja nähtiin televisiossa vuonna 2001. Sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa 12.10.2017 alkaen vuoden ajan.

Sarjan päähenkilöt Ulla ja Maaret ovat kuin siamilaiset kaksoset, aina yhdessä. Mutta molempien rakastuessa samaan poikaan, joutuu ystävyys koetukselle. Roolipelihahmojen kautta nuoret voivat elää läpi tunteita, joita ei muuten kehtaisi tai uskaltaisi näyttää. "Roolipelistä tulee väline osoittaa rakkautta, tavoitella saavuttamatonta, jopa pettää", kuvailee sarjan ohjaaja Marjut Komulainen.

Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola).
Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola). Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola). Kuva: Jyrki Valkama / Yle Siamin tytöt

Komulainen kirjoitti Siamin tyttöjä Jugoslavian sodan aikaan ja näki uutisia nuoruutensa matkakohteen Zadarin kaupungin pommituksista.

"Pelin valtakunta sai nimekseen Zadaria. Päätin, että peli kertoo sodasta ja rauhasta. Pelimaailman hyvä kuningas Radomir sai nimensä zadarialaisen pojan mukaan, johon olin 17-vuotiaana ollut ihastunut. Nimi Radomir tarkoittaa "haluan rauhaa". Oikeassa elämässä Radomir on pelinjohtaja Rauli, Ullan paras kaveri, joka on päättänyt kieltäytyä armeijasta totaalisesti."

Sarjaa kuvattiin kesäkuusta marraskuuhun 1999 muun muassa Helsingissä Käpylässä ja Pasilassa sekä luontokohteissa Espoossa. Sarjaan haluttiin mukaan oikeita larppaajia, kaikki avustajat ovat Suomen liveroolipelaajat -seurasta. Keskeisissä rooleissa nähtiin paljon sittemmin musiikki- ja teatterialalta tuttuja nimiä kuten Reino Nordin, Arttu Kapulainen, Marja Salo ja Elsa Saisio.

Sarjan komean musiikin on säveltänyt Stratovarius-yhtyeen säveltäjä ja kitaristi Timo Tolkki.

Kumo -kääpiö (Arttu Kapulainen) ja peikko Penes (Reino Nordin).
Kumo -kääpiön roolissa nähtiin Arttu Kapulainen ja peikko Penestä esitti Reino Nordin. Kumo -kääpiö (Arttu Kapulainen) ja peikko Penes (Reino Nordin). Kuva: Jyrki Valkama / Yle Arttu Kapulainen,Reino Nordin,Siamin tytöt
Keijut ja kääpiöt surevat kuningasta. Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen roolihahmoissa.
Keijuja ja kääpiöitä, rooleissa Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen. Keijut ja kääpiöt surevat kuningasta. Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen roolihahmoissa. Kuva: Jyrki Valkama / Yle Siamin tytöt

Otteita sarjasta ja juonipaljastuksia

Myyttiseen keskiaikaan, Zardarian valtakuntaan sijoittuva live-roolipeli eli larppaus kokoaa Espoon metsiin joukon nuoria. Roolipeliin liittyy mukaan kutsumaton vieras, Seikkailija Javelot, joka sekoittaa roolipelikortit.

Siamilaiset kaksoset, Salixin kankurit Usma ja Mare saapuvat Zadariaa, jossa valmistellaan Herttua Kaunen ja Soima Sorikontyttären häitä. Juhlat sinetöivät oikeamielisen kuningas Radomirin kohtalon.

Zardariaa hallitseva Radomir on oikeamielinen kuningas. Vaikka valtakunnassa vallitsee rauha, niin velho Irju Idartan mukaan Zadarialla on edessään vaikeat ajat. Kuka on linnassa liikkuva vakooja? Kuka uhkaa kuninkaan henkeä.

Tilannetta hämmentää myös se, että Zardariaan ilmestyy pelin alussa miekkaa kantava seikkalija, Javelot. Ilman suosituksia saapunut muukalainen herättää ihmetystä. Roolipelaajat tulevat ulos rooleistaan asettamalla nyrkin otsaansa ja keskustelevat siitä, miksi henkilö on päästetty mukaan roolipeliin. Kuningas Radomir ja haltija Meryt päättävät, että seikkailija saa jäädä.

Kuninkaan kavaltajaksi paljastuu valtaan noussut kivenhakkaajan tytär Soima Sorikontytär. Riistämällä hengen kuninkaalta ja naimalla kuninkaan ainoan sukulaisen herttua Kaunen, Soima uskoo saavansa kruunun.

Haltianäky kuitenkin estää häät. Herttu ei olekaan ainoa sukulainen.

Roolipelin kuviot sekoittaa seikkailija Javelot. Rakkaus ja mustasukkaisuus panevat uusiksi roolipelin kortit haltijoita pelaavilta parhailta ystävyksiltä Ullalta ja Maaretilta.

Sarjaa esiteltiin Ykköskatsomo-ohjelmassa 2001. Haastattelussa näyttelijöitä sekä ohjaaja Maarit Komulainen.

Siamin tytöt -sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Elina Aalto – Ulla / Untua Usvamieli / Usma Unetar
Pinja Hahtola – Maaret / Meryt / Salixin Mare
Jaska Raatikainen – Rauli / Radomir / rave
Ville Kuitunen – Jonne / Javelot
Teemu Palosaari – Ilari / Irju Idarta
Elsa Saisio – Senja / Soima Sorikontytär
Reino Nordin – Petri / Penes
Janne Bergholm – Karri / Kaune
Marja Salo – Kaisa / Kensti
Aki Hakala – Niko / Nardus Navea
Arttu Kapulainen – Konsta / Kumo Kerinpika
Ilona Nevalainen - halta
Mervi Takatalo - haltia
Matias Taivainen - kääpiö
Tuomas Tulikorpi - kääpiö

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Komulainen
Tuottaja: Airi Vilhunen
Kuvaaja: Petri Hyryläinen
Lavastaja: Malla Helander
Pukusuunnittelija: Satu-Marja Nygren
Äänitys: Sakari Virkki
Äänen jälkikäsittely ja miksaus: Marja-Leena Tuuri
Leikkaaja: Pipsa Valavaara
Musiikki: Timo Tolkki
Järjestäjä: Seppo Hakkarainen
Naamiointi: Leila Mäkynen ja Leila Tolvanen
Apulaisohjaaja: Riitta Parvio
Erikoisefektit: Kimi Seppänen
Valokuvat: Jyrki Valkama

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.