Hyppää pääsisältöön

Siamin tytöissä ihmissuhdesolmut sekoittuvat myyttiseen roolipelimaailmaan

Haltija ratsastaa Siamin tytöt -sarjassa
Haltija ratsastaa Siamin tytöt -sarjassa Kuva: Jyrki Valkama / Yle hevonen,haltijat,Siamin tytöt

Siamin tytöt -sarjassa nykyaika ja keskiaikainen roolipelimaailma kietoutuvat näyttäväksi tarinaksi rakkaudesta, mustasukkaisuudesta sekä hyvän ja pahan taistelusta.

Kuusiosainen tv-sarja nähtiin televisiossa vuonna 2001. Sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa 12.10.2017 alkaen vuoden ajan.

Sarjan päähenkilöt Ulla ja Maaret ovat kuin siamilaiset kaksoset, aina yhdessä. Mutta molempien rakastuessa samaan poikaan, joutuu ystävyys koetukselle. Roolipelihahmojen kautta nuoret voivat elää läpi tunteita, joita ei muuten kehtaisi tai uskaltaisi näyttää. "Roolipelistä tulee väline osoittaa rakkautta, tavoitella saavuttamatonta, jopa pettää", kuvailee sarjan ohjaaja Marjut Komulainen.

Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola).
Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola). Haltijat Ulla (Elina Aalto) ja Maaret (Pinja Hahtola). Kuva: Jyrki Valkama / Yle Siamin tytöt

Komulainen kirjoitti Siamin tyttöjä Jugoslavian sodan aikaan ja näki uutisia nuoruutensa matkakohteen Zadarin kaupungin pommituksista.

"Pelin valtakunta sai nimekseen Zadaria. Päätin, että peli kertoo sodasta ja rauhasta. Pelimaailman hyvä kuningas Radomir sai nimensä zadarialaisen pojan mukaan, johon olin 17-vuotiaana ollut ihastunut. Nimi Radomir tarkoittaa "haluan rauhaa". Oikeassa elämässä Radomir on pelinjohtaja Rauli, Ullan paras kaveri, joka on päättänyt kieltäytyä armeijasta totaalisesti."

Sarjaa kuvattiin kesäkuusta marraskuuhun 1999 muun muassa Helsingissä Käpylässä ja Pasilassa sekä luontokohteissa Espoossa. Sarjaan haluttiin mukaan oikeita larppaajia, kaikki avustajat ovat Suomen liveroolipelaajat -seurasta. Keskeisissä rooleissa nähtiin paljon sittemmin musiikki- ja teatterialalta tuttuja nimiä kuten Reino Nordin, Arttu Kapulainen, Marja Salo ja Elsa Saisio.

Sarjan komean musiikin on säveltänyt Stratovarius-yhtyeen säveltäjä ja kitaristi Timo Tolkki.

Kumo -kääpiö (Arttu Kapulainen) ja peikko Penes (Reino Nordin).
Kumo -kääpiön roolissa nähtiin Arttu Kapulainen ja peikko Penestä esitti Reino Nordin. Kumo -kääpiö (Arttu Kapulainen) ja peikko Penes (Reino Nordin). Kuva: Jyrki Valkama / Yle Arttu Kapulainen,Reino Nordin,Siamin tytöt
Keijut ja kääpiöt surevat kuningasta. Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen roolihahmoissa.
Keijuja ja kääpiöitä, rooleissa Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen. Keijut ja kääpiöt surevat kuningasta. Ilona Nevalainen, Mervi Takatalo, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Arttu Kapulainen ja Matias Taivainen roolihahmoissa. Kuva: Jyrki Valkama / Yle Siamin tytöt

Otteita sarjasta ja juonipaljastuksia

Myyttiseen keskiaikaan, Zardarian valtakuntaan sijoittuva live-roolipeli eli larppaus kokoaa Espoon metsiin joukon nuoria. Roolipeliin liittyy mukaan kutsumaton vieras, Seikkailija Javelot, joka sekoittaa roolipelikortit.

Siamilaiset kaksoset, Salixin kankurit Usma ja Mare saapuvat Zadariaa, jossa valmistellaan Herttua Kaunen ja Soima Sorikontyttären häitä. Juhlat sinetöivät oikeamielisen kuningas Radomirin kohtalon.

Zardariaa hallitseva Radomir on oikeamielinen kuningas. Vaikka valtakunnassa vallitsee rauha, niin velho Irju Idartan mukaan Zadarialla on edessään vaikeat ajat. Kuka on linnassa liikkuva vakooja? Kuka uhkaa kuninkaan henkeä.

Tilannetta hämmentää myös se, että Zardariaan ilmestyy pelin alussa miekkaa kantava seikkalija, Javelot. Ilman suosituksia saapunut muukalainen herättää ihmetystä. Roolipelaajat tulevat ulos rooleistaan asettamalla nyrkin otsaansa ja keskustelevat siitä, miksi henkilö on päästetty mukaan roolipeliin. Kuningas Radomir ja haltija Meryt päättävät, että seikkailija saa jäädä.

Kuninkaan kavaltajaksi paljastuu valtaan noussut kivenhakkaajan tytär Soima Sorikontytär. Riistämällä hengen kuninkaalta ja naimalla kuninkaan ainoan sukulaisen herttua Kaunen, Soima uskoo saavansa kruunun.

Haltianäky kuitenkin estää häät. Herttu ei olekaan ainoa sukulainen.

Roolipelin kuviot sekoittaa seikkailija Javelot. Rakkaus ja mustasukkaisuus panevat uusiksi roolipelin kortit haltijoita pelaavilta parhailta ystävyksiltä Ullalta ja Maaretilta.

Sarjaa esiteltiin Ykköskatsomo-ohjelmassa 2001. Haastattelussa näyttelijöitä sekä ohjaaja Maarit Komulainen.

Siamin tytöt -sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Elina Aalto – Ulla / Untua Usvamieli / Usma Unetar
Pinja Hahtola – Maaret / Meryt / Salixin Mare
Jaska Raatikainen – Rauli / Radomir / rave
Ville Kuitunen – Jonne / Javelot
Teemu Palosaari – Ilari / Irju Idarta
Elsa Saisio – Senja / Soima Sorikontytär
Reino Nordin – Petri / Penes
Janne Bergholm – Karri / Kaune
Marja Salo – Kaisa / Kensti
Aki Hakala – Niko / Nardus Navea
Arttu Kapulainen – Konsta / Kumo Kerinpika
Ilona Nevalainen - halta
Mervi Takatalo - haltia
Matias Taivainen - kääpiö
Tuomas Tulikorpi - kääpiö

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Komulainen
Tuottaja: Airi Vilhunen
Kuvaaja: Petri Hyryläinen
Lavastaja: Malla Helander
Pukusuunnittelija: Satu-Marja Nygren
Äänitys: Sakari Virkki
Äänen jälkikäsittely ja miksaus: Marja-Leena Tuuri
Leikkaaja: Pipsa Valavaara
Musiikki: Timo Tolkki
Järjestäjä: Seppo Hakkarainen
Naamiointi: Leila Mäkynen ja Leila Tolvanen
Apulaisohjaaja: Riitta Parvio
Erikoisefektit: Kimi Seppänen
Valokuvat: Jyrki Valkama

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa