Hyppää pääsisältöön

Katoava liftari eli surupukuinen nainen

Suomea kiersi 1970-luvun alussa villi huhu: useiden autoilijoiden kerrottiin ottaneen kyytiinsä surupukuisen naisen, joka äkkiä hävisi autosta selittämättömällä tavalla.

Tummiin pukeutunut peukalokyytiläinen puhui kuskilleen Jumalasta. Kun oli ajettu kappaleen matkaa, nainen pyysi ajajaa pysähtymään; kääntyessään katsomaan kyydittäväänsä kuljettaja huomasi tämän kadonneen.

Jäljellä oli kertoman mukaan vain naisen käsilaukku. Ajaja kiiruhti ilmoittamaan asiasta poliisille, joka kertoi hänelle vastaavia soittoja tulleen jo kymmeniä.

TV1:n reportteriryhmä lähti selvittämään huhun alkuperää. Aina kuitenkin päädyttiin umpikujaan: asiasta tiesi omakohtaisesti vain kertojan "ystävän työtoverin äidin asiakkaan tyttären tuttava".

Ankaran salapoliisityön tuloksena toimittajat löysivät kuitenkin henkilön, joka väitti itse kohdanneensa salaperäisen aaveliftarin. Ohjelmassa kuullaan hänen haastattelunsa.

Selvänäkijä Aino Kassisella on selkeä tulkinta mystisistä peukalokyytiläisistä. He olivat Linnunradan sisäpihalla sijaitsevan temppelikaupungin asukkaita, joilla on viesti ihmiskunnan pelastamiseksi.

Tietolaatikko

Katoava liftari oli 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuimpia kummitustarinoita. Tutkija Leea Virtanen on arvellut sen syntyneen Yhdysvalloissa 1930-luvulla.
Liftaritarinasta tunnetaan muunnoksia, jotka liittyvät esim. liikenne- tai muihin onnettomuuksiin. Liftari on pyytänyt päästä kyydistä hautausmaan, vanhan kotitalonsa tai kuolinpaikkansa kohdalla.
Aaveliftarin tarina oli 1970-luvulla suosittu niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa. Se on elpynyt henkiin myöhemminkin erilaisina versioina.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto