Hyppää pääsisältöön

Bussilla Neuvostoliittoon

Suomalaisessa ja samalla koko länsimaisessa matkailussa tehtiin historiaa heinäkuun 1. vuonna 1958, kun ensimmäinen autoilijoille tarkoitettu rajanylityspaikka Neuvostoliittoon avattiin Vaalimaalla. Neljännesvuosisata myöhemmin rajalla juhlittiin jälleen.

Kilpailu siitä, minkä linja-autoyhtiön ajokki ylittäisi rajan ensimmäisenä, oli kova. Tarvittavat luvat järjestyivät sekä Onni Vilkkaan yhtiölle että Suomen Turistiautolle.

Ensimmäisenä kohti rajaa starttasi Helsingistä filmissämme esiintyvä Suomen Turistiauton bussi, joka oli lastattu lehtimiehillä. Turistiauton perässä matkaan lähti Vilkkaan bussi. Loppumatka rajalle ajettiin reipasta vauhtia tie pölisten, eikä rallimieheksi tunnetulle Vilkkaalle jätetty mutkaisella tiellä ohitusmahdollisuuksia.

Bussin takaikkunasta Vilkkaalle vilkutelleet toimittajat ja Turistiauton kuljettaja kokivat kuitenkin yllätyksen, kun rajalle päästyään siellä odottikin toinen Vilkkaan bussi. Vilkas oli ajanut sen paikalle edellisenä iltana. Jälkimmäisen Vilkkaan bussin matkustajat siirtyivät nyt etummaiseen, ja niin Vilkas pääsi ylittämään rajan ensimmäisenä.

Rajamuodollisuudet kestivät aikansa, mutta niistä selvittyään suomalaisbussit jatkoivat matkaansa kohti Leningradia. Rajalla bussin kyytiin tullut neuvostoliittolainen opas varmisti, että auto pysyi ennakoidulla reitillään. Ennen Leningradia oli sallittua pysähtyä vain Viipurissa ja Terijoella.

Näkymät bussin ikkunastakin olivat kuitenkin ainutlaatuisia, olihan Karjala pitkään ollut matkailulta suljettu kohde. Käynti itärajan tuolla puolen oli monelle bussissaolijalle ensimmäinen ja tunnelma sen mukaisesti hienoisesti jännittynyt ja varovainen.

Isäntien kuullen ja muutenkin päätettiin puhua vain myönteisistä asioista. Pelko salakuuntelusta saattoi olla aiheellistakin, sillä kertoman mukaan kahden kesken hotellihuoneessa epähuomiossa ääneen lausutut moitteet kiirehdittiin heti hotellin toimesta korjaamaan.

Paikalliset asukkaat puolestaan ihmettelivät ulkomaalaista bussia. Avausmatkan suomalaiset tottuivatkin vilkuttelemaan ikkunasta jo niin rutiiniluontoisesti että jatkoivat sitä huomaamattaan pitkään vielä Suomen puolelle palattuaankin.

Kun matkasta oli kulunut 25 vuotta, päätettiin sitä juhlistaa uudella matkalla. Tällä kerralla raja ylitettiin torvisoittokunnan ja juhlallisten puheiden siivittäminä. Olivatpa paikalla samat rajavartijatkin kuin neljännesvuosisata aiemmin.

Ajan kuluminen näkyi myös perillä Leningradissa: turisteihin oli jo totuttu.

Ensimmäisenä kesänä Vaalimaan rajan ylitti runsaat 4000 matkustajaa. Vuonna 2007 rajanylittäjiä oli 2,7 miljoonaa.

Lähteet:
Matti Viitaniemi: Onni ja Onnin vinttikoirat – Onni Vilkas Oy 50 vuotta (1934–1984). Omakustanne 1984.
Mukana matkustaneen Pertti Himbergin haastattelu heinäkuussa 2008.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.