Hyppää pääsisältöön

Tervon Tuulikaappimaa kiteytyi Ijäksen otteessa arktiseksi komediaksi

Matti Ijäksen kiitetty komedia kertoo lapsenmielisestä Kaukosta ja velipojasta, jotka joutuvat vahingossa toistensa housuihin. Elokuva perustuu Jari Tervon romaaniin.

Yleisön toivoma Tuulikaappimaa on katsottavissa Areenassa 13.9.2019 asti.

Velipoika (Vesa Vierikko), stressaantunut rakennusurakoitsija, kyllästyy Kaukon temppuiluun kotona ja uhkaa viedä hänet takaisin hoitoon. Mutta "taloon" saavuttaessa asiat kääntyvätkin yllättävälle tolalle. Vapaalle vaihtanut Kauko (Hannes Suominen) rakastuu sairaalan vastaanottoapulaiseen Hanna Simpattiin (Ria Kataja). Hannan kiusana on väkivaltainen ex-aviomies Simo (Martti Suosalo), jonka lempi ei suinkaan ole vielä sammunut.

Olosuhteiden pakosta velipoika on estynyt 10-vuotishääpäivän juhlinnasta. Avioelämän tilaa selvitellään Kaisa-vaimon (Essi Kaila) kanssa karaokepubin keittiössä. Velipoika osuu yhteen Simo Simpatin kanssa. Parivaljakko lähtee yhteistuumin tavoittamaan Hannaa ja Kaukoa autolla.

Ivalon ilkeä poika Gunnar (Sulevi Peltola) vaatii velipojalta maksua kaivinkoneesta. Hyvitykseksi kelpaisi myös Kaisa, jota Gunnar lähestyykin romanttisin aikein. Kauko seuraa exäänsä pakenevaa Hannaa, mutta löytää tunturihotellissa muuta seuraa. Hannan kaipuu on silti päällimmäisin: Kaukolla on "reikä sydämessä".

Vesa Vierikko palkittiin roolisuorituksestaan vuoden 2003 parhaan miesnäyttelijän Venla-palkinnolla. Jari Tervo ja Leo Viirret saivat Venla-palkinnon vuoden 2003 parhaina käsikirjoittajina. Elokuva voitti Golden Chest Grand Prix -palkinnon Bulgariassa vuonna 2004.

Tuulikaappimaa: tekijät ja näyttelijät

Matti Ijäs, ohjaaja, dramaturgi
Jari Tervo, käsikirjoittaja
Leo Viirret, käsikirjoittaja
Asta Parikka, tuottaja
Olli Soinio, dramaturgi
Jarmo Savolainen, säveltäjä
Jorma Höri, leikkaaja
Esko Viitala, Juha-Pekka Leskinen, valaisija
Lasse Litovaara, äänisuunnittelija
Pauli Bessonoff, kuvaussuunnittelija
Outi Harjupatana, puvustus
Paula Salonen, lavastus
Riitta Parvio, Kari Niemi, järjestäjä
Stan Shingler, graafinen suunnittelija
Mari Karonen, kuvaussihteeri

Vesa Vierikko (Velipoika)
Hannes Suominen (Kauko)
Essi Kaila (Kaisa)
Ria Kataja (Hanna Simpatti)
Martti Suosalo (Simo Simpatti)
Sulevi Peltola (Gunnar)
Pirkko Hämäläinen (Marita)
Esko Pesonen (parturi)
Juha Veijonen (Vaarala)
Juuso Hirvikangas (Roikkala)
Muissa rooleissa: Algot Böstman, Jenni Hakala, Jukka Rasila, Titta Uotinen, Juha Häkkänen, Sökö Kaukoranta, Erkki Lakkala, Esko Hukkanen, Pia Mannisenmäki

Tuulikaappimaa otteina

Lue lisää:

Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -tv-näytelmän kuvauksissa näyttelijä Juha Muje (roolinimi Tirehtööri), kuvaaja Esko Kajonterä, kuvaussihteeri Kristiina Karhu, pääosanesittäjä Esa Sosunow (roolinimi Läskilinssi) ja ohjaaja Matti Ijäs sekä sika

Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki.

Lue lisää:

Matti Ijäs Katsastus-elokuvan kuvauksissa.

Matti Ijäksen omat valinnat Areenassa

Ylellä on tekijänoikeusjärjestöjen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti mahdollisuus julkaista arkistodraamaa Areenaan. Pyysimme Matti Ijästä valitsemaan ensimmäiseen draamapakettiin ohjelmia omasta tuotannostaan.

Lue lisää:

Vesa Vierikko

Taiteilijaelämää: Vesa Vierikko

Vesa Vierikko kerää elementit rooleihinsa tarkkailemalla ihmisiä ja ympäristöä. Erään roolinsa hän rakensi kilpikonnan avulla.

Lue lisää:

Vesa Vierikko

Miten minusta tuli minä, Vesa Vierikko

"Tässä mä huudan ja hikoilen lavalla ja aivan valtava määrä energiaa menee hukkaan joka ilta. Tällä energialla tekisin joka päivä yhden tuolin, joka kestäisi isältä pojalle!"

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.