Kun legendaarinen matkailuguru Kalevi Keihänen ja kumppanit käynnistivät 1960-luvulla halpalennot Espanjaan, pääsi tavallinenkin kansa nauttimaan etelän ihmeistä.
Halpa viina, Mallorcan helteet ja eksoottinen seura villitsivät monen Härmän jätkän pään. Parhaimpina aikoinaan Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat-matkatoimisto lennätti etelän aurinkoon lähes 100 000 suomalaista vuodessa.
Kun chinchillaturkkiin kesälläkin sonnustautuneen Keihäsen lentokoneet poistuivat Suomen ilmatilasta, koneissa tarjottiin matkustajille kihniöläistä pontikkaa.
Suurin osa seuramatkalaisista haki kuitenkin aitoja matkakokemuksia, joihin halpalennot antoivat mahdollisuuden. Mallorcan porsasjuhlia muisteltiin kotimaassa pitkään, ja kirjahyllyyn kertyi pölyttymään matkailukrääsää etelän lomakohteista.
Kielitaidottomat matkaajat turvautuivat vieraissa kohteissa usein kotimaan nostalgiaan. Jos tarjolla ei ollut lihapullia, saattoi automatkalla purkaa kaihoaan vaikka lauleskelemalla suomalaisia kansanlauluja.
Keihäsmatkat taipuivat kansan suussa seiväsmatkoiksi
Suomalaisen seuramatkailun uranuurtaja, kihniöläissyntyinen Kalevi Keihänen (1924–1995) muistetaan monenlaisista liiketoimista.
Matkailualalla hän aloitti vuonna 1954 järjestämällä urheiluväelle kisamatkoja. 1950–1960-luvuilla hän piti myös autovuokraamoa.
Vuonna 1965 sai alkunsa Keihäsmatkat. Matkatoimiston taloudellista kulta-aikaa olivat vuodet 1970–1972, mutta julkisuudessa se oli eniten viimeisinä vuosinaan 1973–1974.
Keihänen käytti julkisuutta taitavasti hyväkseen saadakseen ilmaista mainostilaa matkoilleen. Tärkeä osa brändiä oli hänen oma ulkoinen olemuksensa. Pukeutumistyylinsä hän oli kopioinut tanskalaiselta matkatoimistoyrittäjältä Simon Spiesiltä.
1970-luvun alussa perusti myös oman Spear Air -lentoyhtiön, jolla oli kaksi DC-8-32-konetta. Myös kolmas kone oli tilauksessa, mutta konkurssin vuoksi sen hankinta peruuntui.
Vuoden 1973 öljykriisi ja suuret sijoitukset syöksivät Keihäsen vaikeuksiin. Keihäsmatkat teki hakeutui konkurssiin vuonna 1974 ja myös lentoyhtiö joutui lopettamaan toimintansa. Konkurssihetkellä Keihäsmatkoilla oli ulkomailla noin 1 800 asiakasta.
Keihänen perusti vielä 1978 uuden Seiväsmatkat-nimisen yhtiön. Sen toiminta oli kuitenkin vähäistä.
Matkatoimistojen lisäksi Keihänen oli kiinnostunut kotimaanmatkailusta. Ystävänsä Urpo Lahtisen kanssa hän rakennutti Nilsiän Tahkovuoreen ensimmäiset rinteet ja hiihtohissit 1960-luvulla. Kihniöön hän puolestaan puuhasi 1970-luvulla "Seipään seksikylää". Jälkimmäinen hanke ei kuitenkaan toteutunut ja vuonna 1976 Keihänen menetti liki kaikki Kihniön omistuksensa pakkohuutokaupassa.
1980-luvulla Keihänen tuomittiin vankeuteen veropetoksesta.