Hyppää pääsisältöön

Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu”

Kestääkö Kollaa? Äänessä on talvi- ja jatkosodan legendaarinen hahmo, kapteeni Aarne Juutilainen, lempinimeltään ”Marokon kauhu”. Haastattelu on vuodelta 1939.

Tietolaatikko

Aarne Edvard Juutilainen (s. 18.10.1904 Sortavala - k. 28.10.1976 Helsinki)

Kunnianosoitukset: Vapaudenristi (VR) 3 tlk.; VR 3 mk.; VR 4 mk.; Talvisodan mm.; Jatkosodan mm.; Ranskan Médaille Coloniale sk. Maroc.

Aarne Juutilaisen veli on hävittäjälentäjä, Mannerheim-ristin ritari Ilmari Juutilainen (1914 - 1999).

Aarne Juutilainen toimi talvisodassa komppaniapäällikkönä Jalkaväkirykmentti 34:ssä Laatokan pohjoispuolella.

Haastattelussa 19.12.1939 Juutilainen kertoo kolme viikkoa aiemmin alkaneen talvisodan taisteluista.

”Pojat ovat tapelleet ensimmäisestä tappelupäivästä lähtien, ja minä olen näihin syntisiin täysin tyytyväinen”, luonnehtii silloinen luutnantti.

Juutilainen tunnettiin persoonallisena johtajana, joka loi taisteluhenkeä, ja joka toimi itse aina ensimmäisenä. - Sotasankari on myöhemmin puhunut myös kokemistaan peloista talvisodan äärimmäisissä olosuhteissa.

Talvi- ja jatkosodassa kolme kertaa haavoittunut huippusotilas toimi mm. komppaniapäällikkönä, pataljoonan komentajana ja varuskunnan komendanttina.

Sortavalassa vuonna 1904 syntyneellä Aarne Edvard Juutilaisella oli nuoruudessaan vain yksi unelma: Sotilaan ammatti. Reserviupseerikoulun ja Kadettikoulun opintojen jälkeen hän palveli Ranskan Muukalaislegioonassa Pohjois-Afrikassa, josta on peräisin lempinimi.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto