Hyppää pääsisältöön

Veikko Lavi lavalla

Kymenlaaksolainen laulaja-lauluntekijä Veikko Lavi laulaa väärästä vitosesta ja Kervisen kaljabaarista Hauskojen laulujen illassa vuonna 1976. Lauluja elämästä -ohjelmassa on taltioitu hitti Silakka-apaja, Isän kädet ja muita Lavin lauluja vuonna 1978.

Sotien jälkeen ahkerasti keikkaillut Veikko Lavi (1912-1996) vetäytyi 1950-luvun lopulla arkisempiin puuhiin. Seuraavan vuosikymmenen lopulla nuoremmat kulttuurivaikuttajat löysivät laulajan uudelleen.

Yksi uuden nousun aikaisia klassikoita on vuonna 1969 levytetty Väärä vitonen, joka vaatii esittäjältään todellista papupata-otetta. Kertomansa mukaan Lavi sai polkkaan ideaan polkupyörän selässä uittoreissulla.

Vuonna 1976 julkaistu Kervisen baari on sosiaali- ja kulttuuripoliittinen kupletti. Se kertoo kuppiloiden väestä, jolta kaiken muun lisäksi oltiin riistämässä keskikaljakin.

Veikko Lavi pyrki lauluissaan kuvaamaan elämää, kuten oli sen nähnyt. Isän kädet on laulu työmiehen kuluttavasta arjesta, mutta myös Veikko Lavin omasta isästä.

Myös Nälkälinna kertoo Lavin lapsuudesta Hovinsaaren Nälkälinnaksi kutsutuissa vuokrataloissa.

Iloisesti riimittelevä Silakka-apaja on yksi Veikko Lavin tunnetuimmista hiteistä. Kieli kulkee vikkelään kertoen kalastusreissusta ja nuottamiehen sapuskasta.

Tukilisäjenkka syntyi, kun Veikko Laville soitti helsinkiläinen eläkeläisnainen ja sanoi, että eläkkeistä pitäisi olla jokin laulu. Siltä istumalta Lavi meni kirjoituskoneen ääreen ja kirjoitti lauluun sanat.

Balladi Willy Heintzista kertoo saksalaisen sotilaan kohtalosta Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kyminlinnan taistelussa kaatuneen saksalaissotilaan hauta on Kotkan vanhalla hautausmaalla.

Laulajan testamentin Lavi levytti jo vuonna 1953. Muiden poisnukkuneitten laulajain jokkohon Veikko Lavi liittyi toukokuussa 1996. Maallinen laulajantaival päättyi 84-vuotiaana.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto