Hyppää pääsisältöön

Uimaharjun sellutehdas

Uimaharjun sellutehdas Pohjois-Karjalassa aloitti toimintansa keväällä 1967. Peruskiven muurausta kolmea vuotta aiemmin oli juhlistamassa myös presidentti Kekkonen.

Tehtaan aloittaessa tv-uutisten toimittaja kysyi tehtaanjohtajalta kauaskantoisen kysymyksen: riittääkö koivupuu sellutehtaan pyörittämiseen?

Uimaharjun tehdasta pidetään yhtenä merkittävimmistä presidentti Kekkosen tukemista aluepoliittisista teollisuushankkeista. Enso Gutzeitin sellutehdas oli kaivattu piristysruiske Pohjois-Karjalaan.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sanoi juhlapuheessaan uimaharjulaisille, että suurten metsien maakuntalaisten olosuhteita voidaan selvästi parantaa modernin tuotantolaitoksen myötä.

Kekkonen lupasi työntäyteistä elämää vuosikymmeniksi, mikä on pitänyt paikkaansa. Vielä 2000-luuvullakin sellutehdas oli Enon kunnan merkittävin teollinen työnantaja. Vuodesta 2009 Eno on ollut osa Joensuun kaupunkia.

Uimaharjusta kasvoi vuosikymmenien varrella metsäyhtiö Enson merkittävin sellutehdas. Koivupuun saanti Venäjältä on kuitenkin maalannut synkkiä pilviä myös Uimaharjun suuntaan.

1980-luvulla tehtaalla oli suuria suunnitelmia Neuvostoliiton kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tehdasta laajennettiinkin 1990-luvulla Neuvostoliiton kaatumisesta huolimatta.

Stora Enson Uimaharjun sellutehtaan nimi on nykään Enocell. Sellutehtaan lisäksi paikkakunnalla on Stora Enson saha, joka perustettiin 1950-luvun alussa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto