Hyppää pääsisältöön

Uimaharjun sellutehdas

Uimaharjun sellutehdas Pohjois-Karjalassa aloitti toimintansa keväällä 1967. Peruskiven muurausta kolmea vuotta aiemmin oli juhlistamassa myös presidentti Kekkonen.

Tehtaan aloittaessa tv-uutisten toimittaja kysyi tehtaanjohtajalta kauaskantoisen kysymyksen: riittääkö koivupuu sellutehtaan pyörittämiseen?

Uimaharjun tehdasta pidetään yhtenä merkittävimmistä presidentti Kekkosen tukemista aluepoliittisista teollisuushankkeista. Enso Gutzeitin sellutehdas oli kaivattu piristysruiske Pohjois-Karjalaan.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sanoi juhlapuheessaan uimaharjulaisille, että suurten metsien maakuntalaisten olosuhteita voidaan selvästi parantaa modernin tuotantolaitoksen myötä.

Kekkonen lupasi työntäyteistä elämää vuosikymmeniksi, mikä on pitänyt paikkaansa. Vielä 2000-luuvullakin sellutehdas oli Enon kunnan merkittävin teollinen työnantaja. Vuodesta 2009 Eno on ollut osa Joensuun kaupunkia.

Uimaharjusta kasvoi vuosikymmenien varrella metsäyhtiö Enson merkittävin sellutehdas. Koivupuun saanti Venäjältä on kuitenkin maalannut synkkiä pilviä myös Uimaharjun suuntaan.

1980-luvulla tehtaalla oli suuria suunnitelmia Neuvostoliiton kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tehdasta laajennettiinkin 1990-luvulla Neuvostoliiton kaatumisesta huolimatta.

Stora Enson Uimaharjun sellutehtaan nimi on nykään Enocell. Sellutehtaan lisäksi paikkakunnalla on Stora Enson saha, joka perustettiin 1950-luvun alussa.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto